kun lähes miljoona vietnamilaista ”venekuntaa” pakeni maastaan 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ja haki turvaa muualta, heidät nähtiin tyypillisesti taakaksi ja käännytettiin usein pois. Lopulta monet saivat asettua Yhdysvaltoihin. Useimmat saapuivat puhuen vain vähän tai ei lainkaan englantia, ja heillä oli vain vähän varallisuutta tai relevantteja työtaitoja. Vietnamilaiset pakolaiset työllistyvät nyt kuitenkin todennäköisemmin ja heillä on suuremmat tulot kuin Yhdysvalloissa syntyneillä.
maailma on pahimmassa pakolaiskriisissään sitten toisen maailmansodan. Yli 22 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan maastaan sodan ja vainon vuoksi. Kehittyneet OECD-taloudet ovat usein haluttomia myöntämään niitä, osittain kulttuurisista mutta myös taloudellisista syistä. Pakolaisten vastaanottaminen ei kuitenkaan ole vain humanitaarinen ja laillinen velvollisuus, vaan se on investointi, josta voidaan saada huomattavia taloudellisia voittoja. Tämä on keskeinen viesti uudessa tutkimuksessa, jonka olen kirjoittanut Open Political Economy Networkille (OPEN), uudelle kansainväliselle ajatushautomolle ja teltalle, uudelle säätiölle, joka pyrkii auttamaan pakolaisia.
pakolaiset voivat edistää taloudellisesti yhteiskuntia, jotka ottavat heidät vastaan monin tavoin: työntekijöinä, innovoijina, yrittäjinä, veronmaksajina, kuluttajina ja sijoittajina. Niiden ponnistelut voivat auttaa luomaan työpaikkoja, nostamaan paikallisten työntekijöiden tuottavuutta ja palkkoja, nostamaan pääoman tuottoa, vauhdittamaan kansainvälistä kauppaa ja investointeja sekä vauhdittamaan innovointia, yrittämistä ja kasvua.
Pakolaisosingot
pakolaisten vastaanottaminen edellyttää yleensä alkuinvestointia, tyypillisesti julkisia varoja. Kansantalouksissa, joissa kysyntä on Heikkoa, tämä lisääntynyt investointi toimii kuin pieni finanssipoliittinen elvytys, joka tuottaa välittömän osingon kysynnästä.
kun pakolaiset aloittavat työnteon, tämä investointi voi tuottaa vielä seitsemän lisäosinkoa:
osa pakolaisista tekee likaisia, vaikeita, vaarallisia ja tylsistyttäviä (4D) töitä, joita paikalliset torjuvat, kuten siivoaa toimistoja ja hoitaa vanhuksia. Tämä 4D osinko mahdollistaa paikallisten tehdä korkeammin koulutettuja ja paremmin palkattuja työpaikkoja, että he haluavat.
korkeammin koulutetut pakolaiset (ja pakolaisten korkeasti koulutetut lapset) voivat antaa osinkoa. Heidän erilaiset ja toisiaan täydentävät taitonsa voivat täyttää työmarkkinoiden aukkoja ja parantaa paikallisten tuottavuutta. Kolmannes viimeaikaisista pakolaisista Ruotsissa on tutkinnon suorittaneita; yli kahdella kolmasosalla heistä on taitoja, jotka vastaavat tutkinnon suorittaneiden avoimia työpaikkoja.
yritteliäät pakolaiset perustavat yrityksiä, jotka luovat vaurautta, työllistävät paikallisia, tekevät taloudesta dynaamisemman ja sopeutumiskykyisemmän sekä vauhdittavat kansainvälistä kauppaa ja investointeja. Tämä dynaamisuusosinko voi olla valtava. Neuvostoliitosta lapsipakolaisena Yhdysvaltoihin saapunut Sergei Brin oli mukana perustamassa Googlea, joka on nyt Amerikan toiseksi arvokkain yritys. Li Ka-shing, joka kuului manner-kiinalaisiin, jotka hakivat turvaa silloisesta brittien hallitsemasta Hongkongista kommunistisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1949, on nyt Aasian rikkain mies.
pakolaiset ja heidän lapsensa voivat monipuolisten näkökulmiensa ja kokemustensa ansiosta auttaa sytyttämään uusia ideoita ja teknologioita. Ihmiset, jotka on revitty juuriltaan yhdestä kulttuurista ja altistettu toiselle, ovat yleensä luovempia, kun taas tutkimusten mukaan erilaiset ryhmät päihittävät samanhenkiset asiantuntijat ongelmanratkaisussa. Tämäkin moninaisuusosinko on merkittävä: yli kolmessa neljästä patentin tuottaneen yhdysvaltalaisen yliopiston top 10: ssä vuonna 2011 syntyneestä patentista oli vähintään yksi ulkomaalaissyntyinen keksijä.
ikääntyvät yhteiskunnat, joissa syntyperäinen työikäinen väestö vähenee, kuten Saksassa, hyötyvät nuorempien pakolaisten saapumisesta, sillä he tuottavat väestöosinkoa. Sen lisäksi, että pakolaiset täydentävät iäkkäämpien ja kokeneempien työntekijöiden taitoja, ne voivat auttaa maksamaan kasvavalle eläkeläismäärälle. Ne voivat myös tukea väestömääriä ja sitä kautta investointeja ja kasvua.
pakolaiset voivat antaa myös velkaosinkoa. OECD: n tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajat ovat yleensä julkisen talouden nettomaksajia; Australiassa pakolaisista tulee sellaisia 12 vuoden jälkeen. Mikä vielä parempaa, pakolaisten maksamilla veroilla voidaan auttaa monissa maissa syntyneiden valtavien julkisten velkojen hoitamisessa ja maksamisessa, jotta nykyiselle väestölle voitaisiin tarjota etuja.
lopulta pakolaiset antavat kehitysosinkoa–itselleen, lapsilleen ja lähtömaalleen. Rahalähetykset isoon pakolaisia lähettävään Liberiaan ovat 18,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
pakolaisten kyky osallistua talouteen riippuu osittain heidän ominaispiirteistään, mutta myös vastaanottavan maan politiikasta ja instituutioista. Yhdessä ääripäässä Yhdysvaltain malli tarjoaa pakolaisille alkusysäyksen, jonka jälkeen heidän odotetaan selviävän itse. Toisessa ääripäässä Ruotsin malliin on perinteisesti kuulunut pakolaisten kohtelu kuin hyväntekeväisyystapaukset. Vaikka Ruotsissa keskitytään nyt paljon enemmän pakolaisten työllistämiseen, työllistymisen esteet ovat edelleen korkealla.
Mutual enrichment. Postikortissa lukee: ”Terveisiä Pariisista, jossa olen työskennellyt viimeiset seitsemän vuotta.”
sen sijaan Yhdysvalloissa pakolaiset työllistyvät todennäköisemmin kuin paikalliset, ja heidän ansionsa yleensä nousevat nopeasti ajan myötä. Vaikka Yhdysvalloilla on parantamisen varaa, se toimii vertailukohtana EU-maille monessa suhteessa. Ihanteellinen pakolaisten tervetuliaisohjelma yhdistäisi Ruotsin mallin mukaisen aktiivisen avun amerikkalaisen mallin tarjoamiin työ-ja yrittäjämahdollisuuksiin. Muilla EU-mailla on paljon opittavaa. Monet tarjoavat kummastakin maailmasta huonoimman: vain vähän apua pakolaisille ja korkeat esteet työllistymiselle ja yrittämiselle. Nämä synnyttävät vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia sekä väärin kohdistettua paheksuntaa pakolaisia kohtaan. Pakolaisiin tehtävien investointien lisääminen sekä edistysmahdollisuuksia avaavat uudistukset ovat sekä taloudellisesti että poliittisesti toivottavia.
tuki ja mahdollisuus
ensisijaisesti pitäisi saada pakolaiset nopeasti töihin. He tarvitsevat oikeuden työhön, asianmukaiset taidot ja työmahdollisuudet. Helpottamalla turvapaikan hakemista EU: n ulkopuolelta ja uudelleensijoittamista sen jälkeen, kun hakemus on hyväksytty, ihmisillä olisi oikeus tehdä työtä heti saavuttuaan maahan. Kaikkien hallitusten pitäisi pyrkiä käsittelemään turvapaikkahakemukset nopeammin ja antaa turvapaikanhakijoille oikeus tehdä työtä, kun heidän hakemuksiaan arvioidaan, kuten Ruotsissa (mutta ei Yhdysvalloissa).
työllistettävyys on myös ratkaisevan tärkeää. Pakolaisten koulutustasoa ja taitoja on arvioitava heidän saavuttuaan–tai jo etukäteen– heidän koulutustarpeidensa tunnistamiseksi ja täyttämiseksi sekä heidän työllistymismahdollisuuksiensa parantamiseksi. Lukutaitokoulutusta pitäisi tarjota sitä tarvitseville. Kielikoulutusta tulisi räätälöidä pakolaisten työpaikan tarpeiden mukaan. Työharjoittelun ja osaamisen kehittämisen avulla pakolaiset voivat löytää pidempiaikaista korkeammin koulutettua ja paremmin palkattua työtä. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja muuntamista olisi tehostettava. Pakolaislääkärin kouluttaminen harjoittelemaan Britanniassa maksaa 25 000 puntaa eli kymmenesosan siitä, mitä Uusi Brittiläinen maksaa.
taidoista ei ole paljon hyötyä ilman työmahdollisuuksia. Pakolaiset pitäisi uudelleensijoittaa alueille, joilla on työpaikkoja, ei alueille, joilla on halpaa asumista (ja työpaikkoja ei). Hallitusten olisi ponnekkaasti pantava täytäntöön syrjinnän vastaisia lakeja. Pakolaisten työnsaannin helpottaminen on jälleen yksi syy siihen, miksi maiden, joilla on jäykät sisäpiiriläis-ulkopuoliset työmarkkinat, pitäisi avata heidät ulkopuolisille. Se, että pakolaisille annetaan mahdollisuus perustaa yrityksiä, on lisäsyy siihen, miksi hallitusten olisi karsittava yritystoimintaa tukahduttavaa byrokratiaa.
vaikka hallituksen pakolaisille antaman avun pitäisi olla aluksi anteliasta, ripeää ja laaja-alaista, avoimella sosiaaliturvalla voi olla kielteinen vaikutus. Tulevaisuuteen katsoen on elintärkeää varmistaa, etteivät pakolaislapset jää jälkeen koulusta.
tärkeässä asemassa ovat myös yritykset–ennen kaikkea pakolaisia työllistävät–ja voittoa tavoittelemattomat yritykset. Telttaliiton kautta yritysjohtajat voivat esimerkiksi sitoutua vaikuttamaan pakolaisten ja heidän isäntäyhteisöjensä elämään.
päättäjien ja käytännön toimijoiden tulisi lakata puhumasta pakolaisista jaettavana ”taakkana”, vaan pikemminkin mahdollisuutena tulla toivotuiksi tervetulleiksi. Sopivilla ennakko-investoinneilla ja viisaalla politiikalla pakolaisten vastaanottaminen voi tuottaa huomattavia taloudellisia osinkoja.
käynti www.opennetwork.net ja www.teltta.org
Philippe Legrain (2016), ”Refugees Work: A humanitarian investment that sades economic osingons”, OPEN and Tent
OECD, (2013), ”the fiscal impact of immigration in OECD countries”, in International Migration Outlook 2013, OECD Publishing