- osakkeet
- jaa se
- Tweet It
- Pin It
- nimi Herodes mainitaan Uudessa testamentissa lähes 50 kertaa, mutta Raamattu ei puhu vain yhdestä miehestä.
- Herodes Suuri (37 EKR. – 4 EKR.)
- Herodes Arkhelaos (23 EKR. – 18 jKr.)
- Herodes Antipas (ennen 20 EKR. – 39 jKr.)
- Herodes Agrippa I (12 EKR. – 44 jKr.)
- Herodes Agrippa II (27 jKr. – 100 jKr.)
- johtopäätös
nimi Herodes mainitaan Uudessa testamentissa lähes 50 kertaa, mutta Raamattu ei puhu vain yhdestä miehestä.
Herodes Suuri ja hänen sukujuurensa ovat näkyvästi esillä muinaisen Juudean historiassa. Hyvin dokumentoitu vaikutusaika, joka näillä hallitsijoilla oli, auttaa itse asiassa toimimaan luotettavina kronologisina merkkeinä, kun ajoitetaan evankeliumeissa ja Apostolien teoissa kerrotut tapahtumat.
heidän huomattava asemansa sekä maallisessa historiassa että Raamatun kertomuksessa tekee Herodilaisten historian ymmärtämisen tärkeäksi Uuden testamentin aikojen ymmärtämisen kannalta.
tässä on lyhyt katsaus Herodilaisiin ja heidän ilmestymisiinsä Raamatussa:
Herodes Suuri (37 EKR. – 4 EKR.)
Herodes Suuri oli Juudean hallitsija roomalaisella kaudella. Vaikka Herodes oli Idumelaista syntyperää (Edomista Kuolleenmeren eteläpuolelta), roomalaiset viranomaiset nimittivät hänet hallitsijaksi. Se seikka, että hän oli ei-Juutalainen, sekä hänen huomattavan julma hallitsemistapansa saivat juutalaiset laajalti epäluuloisiksi ja paheksumaan häntä.
Herodes pysyy surullisena julmuudestaan Betlehemin lasten teurastamisessa:
kun Herodes näki, että tietäjät olivat huijanneet häntä, hän raivostui ja lähetti tappamaan kaikki Betlehemin ja koko sen alueen poikalapset, jotka olivat kaksivuotiaita tai sitä nuorempia, sen ajan mukaan, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville (Matt.2:16-17).
tästä huolimatta hän onnistui myös jollain myönteisellä tavalla edistämään juutalaista kulttuuria. Hänen vastuullaan oli Jerusalemin puolustuksen vahvistaminen, Kesareaksi kutsutun satamakaupungin pystyttäminen ja jopa temppelin jälleenrakentaminen.
hänen massiiviset rakennushankkeensa eivät kuitenkaan onnistuneet kohentamaan hänen julkisuuskuvaansa, sillä ne rahoitettiin raskailla veroilla. Tämä jatkuva verotus vaikutti suuresti siihen, etteivät juutalaiset pitäneet veronkantajista, joita pidettiin pettureina heidän palvellessaan Herodilaisia.
Herodeksen kuoleman jälkeen hänen poikansa Arkhelaos, Herodes Antipas ja Herodes Filippos jakoivat Palestiinan hallinnan. Kaksi näistä pojista, Arkelaos ja Herodes Antipas, nähdään useita kertoja Uuden testamentin tapahtumien yhteydessä.
(If you ’ re thinking ”Wait a minute, how can he be about after Christ’ s birth if he died in 4 EKR.”sinua saattaa kiinnostaa Seuraava kirjoitus: minä vuonna Jeesus syntyi?)
Herodes Arkhelaos (23 EKR. – 18 jKr.)
etnarkkana (Ei-Kuningas, joka johti alueen etnistä ryhmää) Arkelaos hallitsi Juudeaa, Samariaa ja Idumeaa. Arkhelaos ei kuitenkaan pysynyt vallassa pitkään. Hän oli virassaan vain vuodesta 4 EKR, kunnes hänet syöstiin vallasta vuonna 6, jolloin juutalaiset pyysivät keisari Augustusta hänen tilalleen.
Arkhelaos kuitenkin vaikutti Uuden testamentin historiaan. Pelko hänen Juudeassa vallinneesta hallituksestaan sai Joosefin, Marian ja Jeesuksen elämään Galileassa eikä Juudeassa:
mutta kun hän kuuli Arkelaoksen hallitsevan Juudeaa isänsä Herodeksen sijaan, hän pelkäsi mennä sinne, ja saatuaan unessa varoituksen hän vetäytyi Galilean alueelle (Matt.2:22).
Herodes Antipas (ennen 20 EKR. – 39 jKr.)
Herodes, kirjoittanut ranskalainen taidemaalari ja Raamatun kuvittaja James Tissot
Herodes Antipas tuli Galilean ja Perean tetrarkiksi vuodesta 4 EKR vuoteen 39 jKr, eli hän oli yksi neljästä nimitetystä alueellisesta hallitsijasta. Uudessa testamentissa Johannes Kastaja nuhteli häntä velipuolensa Filippuksen vaimon ottamisesta:
, sillä juuri Herodes oli lähettänyt ja vanginnut Johanneksen ja sitonut hänet vankilaan veljensä Filippuksen vaimon Herodiaan vuoksi, koska tämä oli nainut tämän. Sillä Johannes oli sanonut Herodekselle: ”sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa.”Ja Herodias kantoi hänelle kaunaa ja halusi surmata hänet. Mutta hän ei voinut, Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska hän tiesi, että tämä oli vanhurskas ja pyhä mies, ja varjeli häntä. Kun hän kuuli häntä, hämmästyi hän suuresti, ja kuitenkin hän kuuli häntä mielellään. (Mark. 6: 17-20).
Antipas mestautti Johanneksen täyttääkseen tyttärelleen vannomansa valan (Mark.6:20-29) ja murehtii myöhemmin, että Jeesus on kuolleista palannut Johannes Kastaja (Matt. 14:1-12).
”Herodeksen Tytär vastaanottaa Johannes Kastajan pään” Gustave Dorén
tästä väärinkäsityksestä huolimatta Luukkaan evankeliumi kertoo, että Herodes Antipas oli kiinnostunut näkemään Jeesuksen tekevän ihmeen ja oli mielissään siitä, että hänen syyttäjänsä toivat Kristuksen hänen eteensä (Luuk 23:7-12).
Jeesus ei kuitenkaan tehnyt ihmeitä eikä vastannut kysymyksiin, ja hänet lähetettiin Pontius Pilatuksen luo. Antipas ei ollut vahva hallitsija ja hänet karkotettiin lopulta nykyiseen Ranskaan, joka tuolloin tunnettiin Galliana.
Herodes Agrippa I (12 EKR. – 44 jKr.)
Herodes Agrippa I ja II jatkoivat Herodes Agrippan sukuhaaraa. Herodes Agrippa I oli Herodes Suuren pojanpoika ja otti myös kuningas Herodeksen nimen. Hänen korruptionsa toi hänet vankilaan Roomaan, mutta ystävyys Caligulan kanssa palautti hänet valtaan.
Agrippa pyrki säilyttämään hyvän aseman juutalaisen kansan keskuudessa saavuttaen lopulta sekä saddukeusten että fariseusten kunnioituksen. Hän esiintyy Uudessa testamentissa Apt. 12: 1-3: ssa, kun hän tapattaa Jaakobin ja vangitsee Pietarin. Hänet lyödään lopulta maahan, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle:
määrättynä päivänä Herodes puki ylleen kuninkaalliset viittansa, nousi valtaistuimelle ja piti heille puheet. Ja kansa huusi: ”Jumalan ääni, eikä ihmisen!”Heti Herran enkeli löi hänet maahan, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle, ja madot söivät hänet ja hän hengitti viimeisen (AP.t. 12:21-23).
Herodes Agrippa II (27 jKr. – 100 jKr.)
kyllin vanhana Herodes Agrippa II otti vallan hänen asemaansa pitäneiltä korruptoituneilta prokuraattoreilta. Hän oli oleva viimeinen Palestiinaa hallinneista Herodialaisista, joka kuoli noin vuonna 100 jKr. Apt. 25-26: ssa Agrippa II tunnetusti huomauttaa Paavalille: ”lyhyessä ajassa suostuttelisitko minut kristityksi?”johon Paavali vastasi:” olipa lyhyt tai pitkä, tahtoisin Jumalalle, että et vain sinä, vaan myös kaikki, jotka tänä päivänä kuulevat minua, tulisivat senkaltaisiksi kuin minä olen—paitsi nämä kahleet” (AP.t. 26:28-29).
Agrippa II ei löytänyt Paavalista mitään syytä, joka olisi ansainnut hänen vangitsemisensa, ja huomautti, että hänet olisi voitu vapauttaa, Jos hän ei olisi vedonnut asiansa esittämiseen keisarin edessä (AP.t. 26:32).
Agrippa II kuulee apostoli Paavalilta Nikolai Bodarevskin maalauksessa ”apostoli Paavali oikeudenkäynnissä”
johtopäätös
kaiken kaikkiaan on olemassa viisi miestä, joihin viitataan Raamatussa Herodeksena (kuusi, jos lasketaan, että Herodes Phillip mainitaan vain Phillipinä Markuksessa 6:17). Herodes Suuri ja hänen sukujuurensa vaikuttivat suuresti tämän ajan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen maisemaan ja vaikuttivat monin tavoin juutalaisuuden historiaan ja Uuden testamentin tapahtumiin.
näiden huomattavien hallitsijoiden vaikutusvallan ymmärtäminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin puitteet, joissa Jeesus eli ja saarnasi.
lähteet
D. A. Carson and Douglas J. Moo, An Introduction to the New Testament (Grand Rapids, MI: Zondervan), 124.
Thomas D. Lea ja David Alan Black, The New Testament: its Background and Message (Nashville, TN: Broadman and Holman Publishers), 21.
sama., 24
sama., 25
sama.
Carson ja Moo, 147.
lyijy ja musta, 25-26
sama., 25
J. Julius Scott, Jr. Jewish Backgrounds of The New Testament (Grand Rapids, MI: Baker Academics), 97.
sama., 100
sama.
sama.
sama.