Vaikuttaako ihmisenä oleminen tieteeseen ja teknologiaan?

miesten ja naisten väliset palkka-ja roolierot ovat olleet ajankohtainen aihe jo yli viidenkymmenen vuoden ajan, mutta edistystä ei ole juurikaan tapahtunut. Ongelma on erityisen ilmeinen luonnontieteiden, tekniikan, tekniikan ja matematiikan (STEM) oppiaineissa, joissa naisten määrä on kasvanut jatkuvasti ylempiin ja korkeampiin tutkintoihin ja läheisesti työelämään — niin sanottuun ”vuotoputkeen”. Vaikka naiset edistyvätbiologian ja lääketieteen aloilla, johtotehtävissä tai professoreissa on edelleen eroja . Fysikaalisissa tieteissä näyttää olevan naisten vähyys, sillä vain 9% Yhdistyneen kuningaskunnan insinööreistä on naisia . Mitä on siis tekeillä,ja miksi meidän pitäisi toimia?

1 Ovatko naiset osa ihmiskuntaa?

1980-luvulla kasvaneena tiedenörttinä en ollut tietoinen kulttuurisesta ajatuksesta, jonka mukaan naisia, jotka kantoivat, pidettiin outoina . Tiede oli vain toinen intressi, joka meni lapsuuden kokemusten sulatusuuniin. Olen sittemmin oppinut, että tämä oli itse asiassa sukupuolineutraalin liikkeen häntäpää, ja itse asiassa päätin elää elämääni sanonnalla ”mennä rohkeasti sinne, minne kukaan ei ole ennen mennyt”. Vasta myöhäislapsuudessani tajusin, että kyseessä oli ”poliittisesti korrekti” muunnelma alkuperäisestä 1960-luvun Star Trek-iskulauseesta, jossa kehotettiin meitä ”rohkeasti menemään sinne, missä ei manhas mennyt ennen”. Se on hienovarainen sananmuutos, mutta aivan uusi merkitysmaailma pienelle tytölle, jolla on suuria toiveita.

olen tietysti sittemmin heitetty ulos utopiastani ja vertauskuvallisesti kaatunut yhteiskunnallisiin odotuksiin, jotka odottavat sekä itseäni että kahta lastani (tyttöä ja poikaa).Sukupuoliroolit, odotukset ja tulevaisuudetvahvistuvat yhteiskunnassa monenvälisten toimien kautta joka päivä. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien tytöille annetaan vaaleanpunaisia nukkeja ja pehmeitä teddyjä, ja pojille annetaan äänekkäitä autoja ja rakennustyökaluja. Vastavirtaan meneminen vaatii poikkeuksellista luonteenlujuutta ja vahvuutta tai ehkä sokeaa näkemystä sosiaalisista normeista. Tämän vuoksi pidämme yhä epätavallisena, että miehistä tulee sairaanhoitajia tai lastenhoitajia tai naisista mekaanikkoja tai sotilaita.

2 Onko stem sosiaalisesti hyväksyttävää naisille?

ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, ja ennen kaikkea Useimmat meistä haluavat sopeutua joukkoon. On yleisesti selvää, että ne asiat, joita näemme muiden tekevän ympärillämme, ovat asioita, joita haluamme kopioida tai olla osa. Psykologi Albert Bandura kutsui tätä ”sosiaaliseksi kognitioteoriaksi” (aiemmin sosiaalisen oppimisen teoriaksi) . Tämä selittää, että yksilön oppiminen ei liity vain hänen henkilökohtaisiin kykyihinsä ja kokemuksiinsa,vaan myös toisten huomioimiseen; tämä voi tapahtua sosiaalisen kanssakäymisen, elämänkokemusten tai median ulkopuolisten vaikutteiden kautta . Toisin sanoen yksilö ei tee mitään vain siksi, että on hyvä siinä, vaan tarkkailee myös käytöksen lopputulosta ja sitä, miten muut suhtautuvat siihen sosiaalisesti .

väitänkin, että jos haluamme vaikuttaa siihen, onko naisten yhteiskunnallisesti mahdollista osallistua STEM-ohjelmaan, meidän on muutettava stem: n, tutkijoiden ja insinöörien edustusta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tämä ei ole ilkeä saavutus. Se sisältää kielenkäyttömme, kuvat, joita käytämme julkisuudessa, ja juontajat, jotka keskustelevat tieteestä tiedotusvälineissämme tai tapahtumissamme.

pohjimmiltaan, Jos tytöt eivät näe, että naiset otetaan positiivisesti vastaan STEM-rooleissa, he eivät tule koskaan ajattelemaan, että STEM on ”normaali” asia naisille. Stem-julkiseen vaikuttamiseen sisältyvällä adiversible mix-toiminnanjohtajien joukolla on todistetusti vaikutusta tämän ”stereotyyppisen uhan” vähentämiseen. Naisten pyrkimykset ja arvosanat lisääntyvät, jos heille tarjotaan onnistuneita naisroolimalleja, kun taas naisten pyrkimykset eivät vähene . Sama koskee Musta andMinority Etninen (BME) opiskelijat, keksitty ”Obama vaikutus”.

3 pitäisikö meidän sosiaalisesti insinööriseura?

tämän vuoksi olemme tarkoituksellisesti rekrytoineet naisia projektiimme robotit vastaan Eläimet, tarjotaksemme 50/50 sukupuolijakauman tiedeviestintätapahtumien juontajille. Naisten osuus oli vain 30 prosenttia insinöörilaboratorioiden työvoimasta, jonka kanssa teimme yhteistyötä.vaikka tämä on itse asiassa suuri osuus tekniikan alalla, se olisi tarkoittanut, että meillä olisi ollut kolme naista kymmenestä juontajasta. Tämän vuoksi tavoittelimme erityisesti joitakin naisia liittymään hankkeeseen ja torjuimme joitakin miehiä, jotka olivat halukkaita liittymään siihen. Vaikka osa miespuolisesta henkilöstöstä kannatti tätä lähestymistapaa, osa vastusti ajatusta ”myönteisestä toiminnasta”, kuten nämä lainaukset osoittavat.

tämä on asia, joka on jälleen äskettäin noussut uutisiin, kun Google erotti miespuolisen henkilökunnan jäsenen, joka kirjoitti muistion, jossa todettiin, että miesten ja naisten kyvyissä ja STEM-onnistumisessa on biologisia eroja . Moni olisi samaa mieltä muistion kirjoittajan kanssa, minkä vuoksi yhteiskuntamme yhteiskuntamallinnuksen vastustus on sostrong. Harva olisikaan eri mieltä siitä, että naiset on suunniteltu synnyttämään ja että miehet ovat yleensä fyysisesti vahvempia. Väittäisin kuitenkin, että vuonna 2017 Tämän ei tarvitse olla kaikki, mikä meitä määrittelee. Siksi on olemassa ero ”tasa-arvon” välillä, jossa kaikkia pidetään tasa-arvoisina ja kohdellaan sellaisina, ja ”yhdenvertaisuuden” välillä, jossa joillekin ihmisille annetaan ylimääräistä apua heidän tarpeidensa mukaan .

4 vaikuttaako se, keitä me olemme, siihen, miten me näemme maailman?

joten miksi stem-pääomalla pitäisi olla merkitystä? Tämä kaikki riippuu maailmankuvastasi. STEM on perinteisesti toiminut positivistisessa paradigmassa, jossa tiede on todellisuuden ulkopuolella olevan totuuden tavoittelua. Tässä maailmankuvassa ei todellakaan ole väliä, millainen ihminen tiedemies tai insinööri on, sillä totuuden löytää se, joka sitä etsii. Sosiaalisen konstruktionistit näkevät kuitenkin maailman eri tavalla ja väittävät, että jokaisella ihmisellä ja yhteiskunnalla on erilainen käsitys siitä, mikä on totta, mikä vastaa taustaamme, kulttuuriamme ja kokemuksiamme. Tässä yhteydessä on todella tärkeää, millainen henkilö vastaa kuulusteluista ja päätöksenteosta.

vaikka en kiellä todellisuuden olemassaoloa, väitän, että monipuolisuuden lisääminen STEM-järjestelmässä on siksi hyvä asia tieteelle! Niiden ihmisten määrän laajentaminen, jotka omaksuvat STEM-aiheita, merkitsee sitä, että meillä on laajempi valikoima kokemuksia ja ideoita, joita voimme hyödyntää, olipa kyse sitten sukupuolesta, rodusta tai yhteiskuntaluokasta (ja jopa siitä, missä ne risteävät). Se tarkoittaa, että tutkijat ja insinöörit voivat esittää kysymyksiä, jotka kuvastavat heidän elämänkokemuksiaan, ja löytää ratkaisuja, jotka toimivat heidän kaltaistensa ihmisten hyväksi.

esimerkki tästä olisi kuukautiskierron ja sairauksien kuten endometrioosin tutkimus. Tämä lääketieteen ala on kroonisesti alirahoitettu ja hoitoja on tarjolla näennäisesti siksi, että näitä valituksia pidetään ”naisten ongelmina” (oletettavasti) sukupuolittuneen työvoiman rahoittamana tai tutkimusta suorittavana. Älkäämme kuitenkaan unohtako, että 50 prosentilla väestöstä on, on tai on ollut aikoja!

”to err is human”; tämä idiomi osoittaa meille, että missä ihmiset ovat mukana, siellä tulee olemaan idiosynkraattisia muutoksia sen mukaan, keitä me olemme. Vaihdellen suoranaisesta naisvihasta tai rasismista hienovaraisempiin tiedostamattomien ennakkoluulojen muotoihin, me suuntauduimme suosimaan omaa ryhmäämme . Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöt suosivat ihmisiä, joihin he samastuvat tai joita pidetään voimakkaimpina yhteiskunnassamme, joka lännessä on yleensä valkoista keskiluokkaa. Siksi Stem hyötyy monipuolisemmasta työvoimasta auttaakseen koko ihmiskuntaa.

5 Miksi meidän pitäisi välittää sukupuolen moninaisuudesta?

on siis useita syitä ryhtyä lisätoimiin Sukupuolten moninaisuuden ja STEM-tasa-arvon parantamiseksi. Ensinnäkin on olemassa utilitaristinen argumentti: STEM-urat tarvitsevat kipeästi lisää työntekijöitä kehittyneiden maiden taloudellisen tulevaisuuden turvaamiseksi . Jos vain 50 prosenttia väestöstä houkutellaan ammattiin, niin 50 prosenttia väestöstä voi osoittautua uudeksi rekrytointipooliksi. Markkinointiura suuntautuu naisiin vetoaviin ominaisuuksiin, mikä voi parantaa rekrytointia ja tunnettuutta. Tästä on jonkin verran näyttöä, sillä tytöt reagoivat myönteisesti, kun Stem-hoitajat esitetään luovina, yhteistyöammatteina, joiden tavoitteena on tarjota ratkaisuja ihmisille ja yhteiskunnalle .

työhönotto on kuitenkin vain osa kysymystä, ja työuran keskivaiheilla olevien naisten säilyminen on yhtä tärkeää. Tärkein syy, miksi naiset jättävät tekniikan, tutkimuksessa, jossa oli 3700 valmistunutta naisinsinööriä, oli ei-kannustava työkulttuuri . Tasa-arvoinen työympäristö on siten toinen syy lisätä sukupuolen moninaisuutta. Jos hyväksymme sen, että naisten on kohdattava erilaisia elämänhaasteita biologian ja yhteiskunnallisten odotustensa vuoksi, työpaikoilla olisi kyettävä mukautumaan näihin kysymyksiin. Sen sijaan, että työnantajat odottaisivat kaikkien työntekijöiden olevan samanlaisia, heidän on kyettävä ottamaan huomioon työntekijöiden moninaisuus. Kannustavat johtajuusverkostot ja vertaismentorointiverkostot ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi yhteiskunnallisen vakuuttamisen ja vaihtelevien kokemusten tarjoamisessa, jotta naisia kannustettaisiin jatkamaan uraansa ja kehittämään uraansa .

kolmas syy on demokraattinen. Jos naiset eivät ole neuvottelupöydässä, 50 prosenttia väestöstä ei ole edustettuna yhteiskuntamme päätöksenteossa. Naiset tuovat erilaisia elämänkokemuksia ja uusia lähestymistapoja STEM-ohjelman ongelmiin ja ratkaisuihin.Moninaisuuden kannustaminen kaikissa muodoissaan, mukaan lukien rotu ja yhteiskuntaluokka, merkitsee sitä, että voimme tuottaa yhteistoiminnallisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät suurinta osaa yhteiskunnastamme.

6 You can ’t be what you can’ t see?

tässä artikkelissa kannatetaan siksi voimakkaasti toimia Sukupuolten moninaisuuden torjumiseksi. Haaste on monitahoinen ja monitahoinen, ja siksi ratkaisujenkin pitäisi olla. Lasten, vanhempien ja opettajien kanssa on tehtävä enemmän työtä yhteiskunnallisesti normatiivisiksi katsottujen asioiden käsittelemiseksi, mukaan lukien yritykset kerätä tiedepääomaa esim. Hypatia-hanke ja vastuullinen tutkimus ja innovaatio(http://www.expecteverything.eu/hypatia/). Työnantajien on myös puututtava palkkaeroihin ja työoikeuksiin, kuten Athena Swan-hankkeeseen korkeakouluissa (http://www.ecu.ac.uk/equality-charters/athena-swan/).

kuitenkin sanotaan, että ”oljenkorsi katkaisi kamelin selän”, ja siksi juuri jokapäiväiset ”mikroaggressiot” voivat mielestäni tehdä suurimman eron. Olemme kaikki vastuussa sukupuolinormien ja-käyttäytymisen vahvistamisesta, joten voimme kaikki pyrkiä muuttamaan käyttäytymistämme. Tämä tarkoittaa ystävien ja perheen kutsumista, kun he ilmoittavat, mitä ihmiset voivat ja eivät voi tehdä. Se tarkoittaa pronominin ’ she ’insteadof’ he ’ käyttämistä tarinoissa tai ammattien kuvauksissa. Se tarkoittaa naisten kuvien näyttämistä aktiivisena arkkityyppinä passiivisen sivustakatsojan sijaan. Se tarkoittaa myös sukupuolineutraalin kielenkäyttöä aina, kun se on mahdollista. Jos teemme kaikki yhteistyötä, voimme ehkä todella saavuttaa tulevaisuuden, jossa voimme ”mennä rohkeasti sinne, minne kukaan ei ole ennen mennyt”.

Adams, R., Evangelou, D., English, L., Figueiredo, A. D. D., Mousoulides, N., Pawley, A. L., Schiefellite, C., Stevens, R., Svinicki, M., Trenor, J. M. and Wilson, D. M. (2011). ”Moninaiset näkökulmat tulevien insinöörien osallistamiseen”. Journal of Engineering Education 100 (1), s.48-88. https://doi.org/10.1002/j.2168-9830.2011.tb00004.x.

Archer, L., Dawson, E., DeWitt, J., Seakins, A. and Wong, B. (2015). ””Science capital”: a conceptual, methodological, and empirical argument for extending bourdieusian notions of capital than the arts”. Journal of Research in Science Teaching 52 (7), s.922-948. https://doi.org/10.1002/tea.21227.

Bandura, A. (1976). Sosiaalisen Oppimisen Teoria. Englewood Cliffs, Nj, Yhdysvallat: Prentice Hall.

— (1977). Self-efficiency: toward a unifying theory of behavioral change. Psychological Review 84 (2), s.191 & ndash; 215. https://doi.org/10.1037/0033-295x.84.2.191. PMID: 847061.

— (2001). Social Cognitive Theory Of Mass Communication. Media Psychology 3 (3), S.265 & ndash; 299. https://doi.org/10.1207/s1532785xmep0303_03.

— (2004). ”Terveyden edistäminen sosiaalisin Kognitiivisin keinoin”. Terveyskasvatus & käyttäytyminen 31 (2), s.143-164. https://doi.org/10.1177/1090198104263660. PMID: 15090118.

Dawson, E. (2014). ”Equity in informal science education: developing an access and equity framework for science museums and science centres”. Studies in Science Education 50 (2), s.209 & ndash; 247. https://doi.org/10.1080/03057267.2014.957558.

Diekman, A. B., Clark, E. K., Johnston, A. M., Brown, E. R. and Steinberg, M. (2011). ’Muokattavuus yhteisöllisissä tavoitteissa ja uskomuksissa vaikuttaa vetovoimaan stem careers: Evidence for a goal congruity perspective.”Journal of Personality and Social Psychology 101 (5), s.902-918. https://doi.org/10.1037/a0025199.

Easterly, D. M. and Ricard, C. S. (2011). ”Conscious Efforts to End Unconscious Bias: Why Women Leave Academic Research”. Journal of Research Administration 42 (1), S.61 & ndash; 73.

EngineeringUK (2017). Tekniikan tila. URL: https://www.engineeringuk.com/research/.

Fara, P. (2013). ”Women in science: Weird sisters?”Nature 495 (7439), s.43-44. https://doi.org/10.1038/495043a.

Fogg-Rogers, L. A., Sardo, M. and Boushel, C. (2015). Robots vs animals: Learning from the nerokkuus of nature. Loppuraportti. Lontoo, Iso-Britannia: Royal Academy of Engineering. URL: http://eprints.uwe.ac.uk/26062/.

— (2017). ”Robots Vs Animals”). Science Communication 39 (2), s.195 & ndash; 220. https://doi.org/10.1177/1075547017696169.

Lockwood, P. (2006). ”Joku minunlaiseni voi menestyä”: tarvitsevatko korkeakouluopiskelijat samaa sukupuolta olevia roolimalleja?”Psychology of Women Quarterly 30 (1), s.36-46. https://doi.org/10.1111/j.1471-6402.2006.00260.x.

Marra, R. M. and Bogue, B. (2006). ”Women engineering students’ self-efficiency – a longitudinal multi-institution study”. Vuonna: Women in Engineering Programs and Advocates Network Conference. URL: http://www.engr.psu.edu/awe/misc/ResearchPagePDFs/120_Marra-Women.pdf.

Marx, D. M., Ko, S. J. and Friedman, R. A. (2009). ”The” Obama Effect”: How a salient role model reduces race-based performance differences”. Journal of Experimental Social Psychology 45 (4), s.953-956. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2009.03.012.

Marx, D. M. and Roman, J. S. (2002). ”Female Role Models: Protecting Women ’s Math Test Performance”. Personality and Social Psychology Bulletin 28 (9), s.1183-1193. https://doi.org/10.1177/01461672022812004.

Oksman, O. (28. ’Haittaavatko sukupuoliset lelut lapsuuden kehitystä?’ huoltaja. URL: https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2016/may/28/toys-kids-girls-boys-childhood-development-gender-research.

Perkins, J. (2013). Professori John Perkins ’ Review of Engineering Skills. URL: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/254885/bis-13-1269-professor-john-perkins-review-of-engineering-skills.pdf.

Rapaport, L. (2015). ”Naiset ovat miehiä jäljessä lääketieteellisessä tiedekunnassa professorin tehtävissä”. Scientific American. URL: https://www.scientificamerican.com/article/women-lag-men-in-medical-research-funds-and-faculty-posts/.

Redden, M. and Davis, N. (6. ”Google staffer’ s vihamielisyys myönteisen toiminnan sparks furious backlash”. huoltaja. URL: https://www.theguardian.com/world/2017/aug/06/google-staffers-manifesto-against-affirmative-action-sparks-furious-backlash.

Shapiro, J. R. and Williams, A. M. (2012). ”Stereotyyppisten uhkien rooli tyttöjen ja naisten suorituskyvyn ja kiinnostuksen heikentämisessä STEM-kenttiä kohtaan”. Sukupuoliroolit 66 (3-4), s.175-183. https://doi.org/10.1007/s11199-011-0051-0.

Shull, P. J. and Weiner, M. (2002). Ajatteletko laatikon sisällä?: Self-efficiency of women in engineering”. International Journal of Engineering Education 18 (4), s.438 & ndash; 446. URL: http://www.ijee.ie/articles/Vol18-4/IJEE1289.pdf.

Singh, R., Fouad, N. A., Fitzpatrick, M. E., Liu, J. P., Cappaert, K. J. and Figuereido, C. (2013). ”Stemming the tide: Predicting women engineers ’intentions to leave”. Journal of Vocational Behavior 83 (3), s.281-294. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2013.05.007.

Sonnert, G., Fox, M. F. and Adkins, K. (2007). ”Luonnontieteiden ja tekniikan alan perustutkinto: Effects of Faculty, Fields, and Institutions Over Time”. Social Science Quarterly 88 (5), s.1333 & ndash; 1356. https://doi.org/10.1111/j.1540-6237.2007.00505.x.

Sue, D. W. (2010). Mikroaggressiot arjessa: rotu, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen. John Wiley & Sons.

Tajfel, H. (1974). ”Sosiaalinen identiteetti ja ryhmien välinen käyttäytyminen”. Social Science Information 13 (2), S.65 & ndash; 93. https://doi.org/10.1177/053901847401300204.

Weckesser, A. and Taylor, E. (2016). ”Women’ s experiences of living with endometrioosi: a review and synthesis of qualitative research”. PROSPERO. URL: http://www.crd.york.ac.uk/PROSPERO/display_record.asp?ID=CRD42016046121.

Xu, Y. J. and Martin, C. L. (2011). ”Gender Differences in STEM Disciplines: From the Aspects of epävirallinen ammatillinen verkostoituminen and Faculty Career Development”. Gender Issues 28 (3), s.134 & ndash; 154. https://doi.org/10.1007/s12147-011-9104-5.

tekijä

Laura Fogg-Rogers on vanhempi tiedeviestinnän tutkija Länsi-Englannin yliopistossa (UWE) Bristolissa. Hän on koulutukseltaan tiedetoimittaja, joka on työskennellyt paikallisissa ja valtakunnallisissa radio-ja televisio-ohjelmissa. Hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus innovatiivisten tiedeviestintäprojektien toimittamisesta erilaisille audienceille, mukaan lukien nuoret Isossa-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa. Lauran tutkimusintressejä ovat muun muassa opetustyön vaikutusten kartoittaminen, julkisen vaikuttamisen käytäntöjen arviointi (esimerkiksi tiedefestivaaleilla) ja alihankkijoiden tutkimukseen osallistumisen kehittäminen. Sähköposti: [email protected].

How to cite

Fogg-Rogers, L. (2017). Vaikuttaako ihmisenä oleminen tieteeseen ja teknologiaan?’.JCOM 16 (04), C04. https://doi.org/10.22323/2.16040304.