kun ajattelee tieteilijää, mikä kuva putkahtaa päähäsi? Kuvittelet varmaan yksinäisen tiedemiehen, jolla on villit hiukset ja joka raataa jonkin maailmaa mullistavan ongelman parissa labrassa. Tiedäthän sen klassisen, hullun kuvan tiedemiehestä.
totuus on, että tiedemiehenä yksi parhaista puolista on päästä työskentelemään muiden tutkijoiden kanssa. Se on ideoiden jakamista muiden ihmisten kanssa ja yhdessä parhaan mahdollisen tieteen luomista!
on monia tapoja, joilla ryhmätyö voi parantaa tiedettä. Työskentelemällä monien muiden ihmisten kanssa jokainen voi käyttää vahvuuksiaan. Jos olen suuri kokeellinen-eli voin työskennellä todella hyvin laboratoriossa välineiden ja reaktioiden kanssa, ja sinä olet todella erinomainen teoreetikko-eli olet todella hyvä mallintamaan monimutkaisia ilmiöitä, mikä täydellinen pari meistä tulisi! Yhdessä keksimme mielenkiintoisen kysymyksen vastattavaksi-ja voisimme tehdä asiat paremmin ja nopeammin kuin kumpikaan meistä yksin. Mitä ajansäästöä! Mitkä säästöt resursseillemme ja ympäristöllemme! Mikä mahtava Uusi ystävyys!
tällaista suhdetta tapahtuu koko ajan tutkimuksessa. Monimutkaiset kysymykset, joihin tiede pyrkii vastaamaan, antavat eritaustaisille ihmisille paljon mahdollisuuksia osallistua vastauksiin työskentelemällä yhdessä. Ajattele Watsonia ja Crickiä. Olette varmaan kuulleet James Watsonista ja Francis Crickistä, molekylaaribiologeista, jotka työskentelivät yhdessä DNA: n rakenteen selvittämiseksi. Oletko kuullut Rosalind Franklinista? Juuri hänen kollegansa Maurice Wilkinsin Watsonille ja Crickille näyttämät röntgendiffraktiokuvat antoivat Watsonille ja Crickille tärkeitä vihjeitä DNA: n rakenteesta. Franklin kuoli vuonna 1958, mutta Watson, Crick ja Wilkins jakoivat Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 1962. Tämän ihmisryhmän yhteistyön tulokset osoittivat maailmalle tarkalleen, mistä elämä on tehty-DNA: sta, sinnikkyydestä ja tiimityöstä.
Keith Sawyer pohtii kirjassaan Group Genius: the Creative Power of Collaboration, kuinka suuri oivallus ja innovointi kumpuaa siitä, että ihmiset tekevät hyvää yhteistyötä. Hän käsittelee ”yksinäisen tiedemiehen myyttiä” ja sitä, kuinka monet keksinnöt, joita yleisesti pidämme yksittäisinä saavutuksina, kuten hehkulamppu, ovat itse asiassa onnistuneen yhteistyön tulosta.
hehkulampun keksimiseksi Thomas Edison sekä monet hänen alaisuudessaan tuolloin työskennelleet tiedemiehet rakensivat sen olemassa olevan tiedon varaan. Itse asiassa ensimmäisen hehkulampun loi Humphrey Davy vuonna 1809, ja sitä seurasivat ainakin 20 tutkijaa, jotka yrittivät tehdä käytännöllisen hehkulampun ennen kuin Edisonin ryhmä tuli mukaan. Edison jopa osti patentin Henry Woodwardilta ja Matthew Evansilta vuonna 1879, samana vuonna kun hän haki patenttia tiiminsä keksimälle hehkulampulle!
toinen syy siihen, että tieteen tiimityö on avain innovaatioon ja löytämiseen, on se, että on mahdotonta pysyä tieteellisen tiedon uskomattoman luomisen vauhdissa. Nature-lehdessä julkaistun raportin mukaan pelkästään vuonna 2012 yhdysvaltalaistutkijat julkaisivat yli 300 000 tieteellistä artikkelia. Miten yksi ihminen voi pitää kaiken tuon vanhan ja uuden tiedon päässään? Se ei ole niin helppoa. Tiimityö tarkoittaa, että sinun ei tarvitse tietää kaikkia tietoja aiheesta. Se on kuin olisi paljon tietokoneita kytketty eri Kovalevyt tiedot työskentelevät yhden ongelman. Mitä enemmän käsittelykykyä ja enemmän tietoa, sen parempi!
itse asiassa tiimityön käyttäminen tieteessä on niin tärkeä aihe, että se on tiede itsessään! Northwestern Universityssä on tulossa neljäs vuosittainen kansainvälinen Tiedekokous. Konferenssi käsittelee tiimityöskentelyn tieteen ja tiimityöskentelyn välistä yhteyttä. Se on tapa, jolla opiskelevat ihmisryhmät esittelevät tutkimuksiaan siitä, miten voitaisiin paremmin tehdä yhteistyötä. Tiedemiehet ovat näet niin mahtavia, että meillä on jopa tiedemiehiä, jotka tutkivat, miten toisten tiedemiesten olisi parasta työskennellä yhdessä tieteen hyväksi!
joten seuraavan kerran kun huomaat ajattelevasi tiedemiehen elämää, älä ajattele yksinäistä ihmistä, joka on juuttunut laboratorioon laahustamaan kokeiden läpi (minun on kuitenkin myönnettävä, että niin tapahtuu aika ajoin). Tälle tiedemiehelle tiedemiehenä oleminen tarkoittaa sitä, että olemme osa tiimiä, työskentelemme yhdessä selvittääksemme hieman enemmän…mistä tahansa!
viitteet & lisätietoja:
Rosalind Franklin: Dark Lady of DNA – NPR
Group Genius: the Creative Power of Collaboration – by Keith Sawyer
the Electrifying Edison – Time Magazine
A Brief History of the Lightbulb – Popular Mechanics
the wizard of Menlo Park: how Thomas Alva Edison invented the modern world – by Randall E. Stross
2012 in Review-Nature
Scientific Publications by Country-for more detailed commentary on non-US publications
Science Of Team Science Conference