the Evolution of the Animal Welfare Movement in U. S. Zoos and Aquariums (2017)
by D. M. Powell and J. V. Watters
Powell, D. M., & Watters, J. V. (2017). The Evolution of the Animal Welfare Movement in US eläintarhat ja akvaariot. Der Zoologische Garten, 86(1-6), 219-234. https://doi.org.ezproxy.lib.usf.edu/10.1016/
j. zoolgart.2017. 04. 007
Abstrakti: Ihmisten hoidossa olevien eläinten hyvinvoinnista on tullut merkittävä huolenaihe monissa osissa maailmaa viime vuosikymmenten aikana. Kansalaisten huoli eläintarhojen ja akvaarioiden eläinten hyvinvoinnista on ehkä kehittynyt viime aikoina enemmän kuin huoli laboratorio-ja tuotantoeläimistä. Eläintarhoissa ja akvaarioissa työskentelevät ammattilaiset ovat kuitenkin olleet huolissaan eläinten hyvinvoinnista jo pitkään, sillä hämmästyttävän monien eläinlajien kasvatusta on pyritty kehittämään ja parantamaan. Käyttämällä haastatteluja ja keräämällä tietoa kirjallisuuden ja eläintieteellisen yhteisön, jäljitämme kehitystä eläintieteellisen ammatin keskittyä eläinten hyvinvointiin Yhdysvalloissa ja vetää vertailuja miten hyvinvoinnin painopiste kehittyi Yhdysvaltain laboratorioissa ja maatiloilla. Keskustelemme myös eläintieteellisen alan kehittämisestä ja roolista villieläinten hyvinvointitieteen alalla. Väitämme, että hyvinvointikeskeisyys Yhdysvaltain eläintarhoissa ja akvaarioissa on suurelta osin toteutettu sisäisesti ja sille ovat ominaisia ainutlaatuiset haasteet ja ratkaisut. Eläintarhat ja akvaariot ovat myös johtava tieteen vankeudessa villieläinten hyvinvoinnin suhteellisen vähän panosta yliopistot, hallitukset, tai ei-valtiolliset järjestöt.
Animal-Visitor Interactions In the Modern Zoo: Conflicts and Interventions (2009)
by E. J. Fernandez, M. A. Tamborski, S. R. Pickens, and W. Timberlake
Fernandez, E. J., Tamborski, M. A., Pickens, S. R., & Timberlake, W. (2009). Animal-visitor interactions in the modern zoo: Conflicts and interventions. Soveltava Eläinten Käyttäytymistiede: 120(1-2), 1-8. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2009.06.002
Abstrakti: Eläinten hyvinvointi, koulutus, suojelu, tutkimus ja ajanviete ovat nykyajan eläintarhojen tärkeimpiä tavoitteita, mutta ne voivat olla ristiriidassa keskenään. Vierailijat esimerkiksi mielellään tutustuvat vankeudessa elävien eläinten luonnolliseen käyttäytymiseen ja tarkkailevat sitä, mutta vierailijat haluavat usein tarkkailla eläimiä ja olla vuorovaikutuksessa niiden kanssa lähietäisyydeltä. Valitettavasti läheisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten kanssa aiheuttavat stressiä monille lajeille, erityisesti kädellisille. Käymme läpi kaksi yleistä tutkimusluokkaa, joissa tutkitaan eläinten ja vierailijoiden vuorovaikutusta eläintarhoissa: (1) näyttelysuunnittelun ja eläinten käyttäytymisen vaikutukset eläintarhan kävijöihin ja (2) eläintarhan kävijöiden vaikutukset näytteillä olevien eläinten käyttäytymiseen. Ehdotamme, että näyttelyiden suunnitteluun, lajiominaisuuksiin ja vierailijoiden koulutukseen perustuvat toimenpiteet voivat lisätä eläinten ja vierailijoiden välistä myönteistä vuorovaikutusta ja helpottaa nykyaikaisten eläintarhojen monia tavoitteita.
Mitä uutta eläintarhasta? An Analysis of Ten Years of Zoo-Themed Research Output (2019)
by P. E. Rose, J. E. Brereton, and L. J. Rowden
Rose, P. E., Brereton, J. E., Rowden, L. J. et al. Mitä uutta eläintarhasta? Analyysi kymmenen vuoden eläintarha-aiheisesta tutkimustuotoksesta. Palgrave Commun 5, 128 (2019). https://doi.org/10.1057/s41599-019-0345-3
Abstract: the modern zoo ’ s roles command empirical enquiry to determine the efficiency of zoos locally and globally. Kymmenen vuotta sitten julkaistussa teoksessa tunnistettiin tarve empiiriselle tutkimukselle monipuolisesta lajivalikoimasta karismaattisen eläintarhan megafaunan ulkopuolella. Käymme läpi eläintarhoihin perustuvaa tutkimusta, joka on julkaistu tämän alkuperäisen suosituksen jälkeisellä vuosikymmenellä. Arvioimme yhdessä eläintarha-aiheisia tutkimuspapereita eläintarhoissa työskenteleviltä ja eläintarhojen ulkopuolisilta, mutta eläintarhoissa pidettäviä eläimiä tutkivilta. Etsimällä systemaattisesti Web of Science© – tietokantaa eläintarhoihin perustuvaan tutkimukseen ja tekemällä induktiivisia sisältöanalyysejä koodivuoteen, lehteen, study animal ’ s taxonomic classification-ohjelmaan sekä tutkimustavoitteisiin ja-tuotoksiin arvioimme eläintarha-aiheisen tutkimuksen trendejä, vastakohtana lajien tilan trendeille. Lintuja ja kaloja pidetään huomattavasti enemmän kuin nisäkkäitä, matelijoita ja sammakkoeläimiä, mutta nisäkkäät ovat johdonmukaisesti ensisijainen tutkimuskohde. Vaikka tuotanto yleensä kasvaa, vain lintujen osalta julkaisujen määrä kasvaa tasaisesti. Karjanhoidon arviointi on tärkeä tavoite/tuotos, mutta myös puhtaasta biologiasta, kognitiosta ja terveydestä kertovat paperit ovat esillä. Useimmat julkaisut johtavat ”erityiseen tietämyksen edistämiseen”, mukaan lukien menetelmien validointi. Osoitamme, että: (1) lajitilojen suuntaukset eivät liity julkaisusuuntauksiin; (2) eläintarhoihin liittyvällä tutkimuksella on merkittävä vaikutus tieteeseen; (3) eläintarhan tutkijoiden olisi monipuolistettava tavoite – /tuotosluokituksiaan ja valittava tutkimuslajeja paikatakseen havaitsemamme jatkuvat tutkimuserot. Lopuksi käsittelemme havaintojamme eläintieteen, luonnonsuojelun ja ekologian aloilla tehtyjen tutkimusten yhteydessä ilmenevien lajivääristymien yhteydessä.
mikä on Eläintarhakokemus? How Zoos Impact a Visitor ’ s Behaviors, Perceptions, and Conservation effects (2019)
by A. M. Godinez and E. J. Fernandez
Godinez, A. M., & Fernandez, E. J. (2019). Millainen on Eläintarhakokemus? Miten eläintarhat vaikuttavat kävijän käyttäytymiseen, käsityksiin ja suojelutoimiin. Frontiers in psychology, 10, 1746. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.01746
Abstrakti: nykyaikaiset eläintarhat pyrkivät valistamaan kävijöitä eläintarhaeläimistä ja niiden villieläinten suojelutarpeista ja samalla lisäämään arvostusta villieläimiä kohtaan yleensä. Tässä tutkimuskatsauksessa selvitetään, miten eläintarhat vaikuttavat niissä vieraileviin. Suuri osa tähänastisesta tutkimuksesta tutkii eläintarhan kävijöiden käyttäytymistä ja käsityksiä suhteessa tiettyihin näyttelyihin, eläimiin ja/tai ohjelmiin. Yleensä kävijöillä on enemmän positiivisia käsityksiä ja käyttäytymistä eläintarhoista, niiden eläimistä ja suojelualoitteista, mitä enemmän he ovat vuorovaikutuksessa eläinten, naturalististen näyttelyiden ja eläintarhan ohjelmoinnin/henkilökunnan kanssa. Lisäksi eläintarhan kävijät ovat vastaanottavaisia luonnonsuojelun viestinnälle ja aloitteille eläintarhoissa ja osallistuvat todennäköisemmin paikan päällä tapahtuvaan suojeluun kuin vierailujensa jälkeen. Tutkimus viittaa myös siihen, että toistuvat kävijät hakeutuvat suojelutoimiin jopa herkemmin kuin eläintarhoissa ensimmäistä kertaa vierailevat. Vaikka nykyinen tutkimus viittaa siihen, että toistuvat kävijät osallistuvat todennäköisemmin suojelutoimiin, tällaisiin havaintoihin liittyvistä kausaalisista tekijöistä tiedetään vain vähän, eikä tähän mennessä ole juuri lainkaan tutkimusta, jossa verrattaisiin kävijöiden ja ei-kävijöiden suojelutoimia. Tällä jälkimmäisellä vertailulla on todennäköisesti suurempi merkitys eläintarhan kävijätutkimuksessa tulevaisuudessa, koska se on yksi tärkeimmistä mittareista arvioitaessa eläintarhassa käynnin erityisiä vaikutuksia ihmisiin, jotka osallistuvat suojelutoimiin yleensä.