tulokset ja keskustelut
34-39 kuukauden ikäisillä lapsilla oli suurin määrä EG-ryhmässä, yhteensä 77 (46, 1%), kun taas 40-44 kuukauden ikäisillä lapsilla oli IG-ryhmässä yhteensä 70 (43, 5%). Bivariate-analyysi osoitti, että interventioryhmä oli sukua ikäryhmälle (p<0, 001). Syntymäpainolla ja-pituudella, lukuun ottamatta imetystä ja täydennysruokintaa, ei kuitenkaan ollut merkittävää yhteyttä interventioryhmään (p>0, 05) (Taulukko 1).
Taulukko 1.
lasten ominaisuudet interventioryhmän perusteella.
muuttujat | PG (%) | IG (%) | EG (%) | p |
---|---|---|---|---|
Ikä | 0.000 | |||
34-39 kuukautta | 46 (27.5) | 44 (26.3) | 77 (46.1) | |
40-44 kuukautta | 66(41) | 70 (43.5) | 25 (15.5) | |
sukupuoli | 0.607 | |||
mies | 56 (33.1) | 63 (37.3) | 50 (29.6) | |
nainen | 56 (35.2) | 51 (32.1) | 52 (32.7) | |
syntymäpaino | 0.245 | |||
alhainen syntymäpaino | 2 (15.4) | 7 (53.8) | 4 (30.8) | |
normaali | 110 (34.9) | 107(34) | 98 (31.1) | |
Syntymäpituus (cm) | 0.199 | |||
<48 | 16 (25.4) | 27 (42.9) | 20 (31.7) | |
≥48 | 96 (36.2) | 87 (32.8) | 82 (30.9) | |
Breastfeeding first 6 months | 0.901 | |||
Non-exclusive | 48 (33.8) | 48 (33.8) | 46 (45.1) | |
Exclusive | 64 (34.4) | 66 (35.5) | 56 (30.1) | |
Complementary feeding | 0.451 | |||
<6 months | 26 (33.8) | 23 (29.9) | 28 (36.4) | |
≥6 months | 86 (34.3) | 91 (36.3) | 74 (29.5) | |
Immunization | 0.225 | |||
Incomplete | 50 (29.8) | 63 (37.5) | 55 (32.7) | |
Complete | 62 (38.8) | 51 (31.9) | 47 (29.4) |
PG, powder Moringa 500 mg; EG, extract Moringa 500 mg; IG, iron folic acid/Fe 60 mg+0.2 foolihappoa.
taulukossa 2 esitetään eniten kitukasvuisia lapsia PG-interventioryhmässä, jossa lapsia oli yhteensä 66 (41,5%), kun taas IG-ja EG-ryhmiä oli 53 (33,3%) ja 40 (25,2%). Testitulokset osoittivat interventioryhmän ja lasten kitukasvuisen kasvun esiintyvyyden välisen suhteen olevan merkittävä (p<0, 05). Muilla muuttujilla, jotka ovat kitukasvun esiintyvyyden riskitekijöitä, ei ollut merkittävää yhteyttä tässä tutkimuksessa (p>0, 05).
taulukosta 3 käy ilmi, että kitukasvuisten lasten energiansaanti oli normaalia pienempi, 981±455 kcal ja 1062±520 kcal. Tulokset osoittivat, että niiden energiansaanti ei ollut yhteydessä kitukasvuisuuden esiintyvyyteen (p>0, 05). Lisäksi se osoitti, että suurin rasvan saanti normaaleilla lapsilla oli enemmän kuin kitukasvuisilla lapsilla, eli 32±25 mg ja 27±18. Muiden ravintoaineiden saannilla ei ollut merkittävää yhteyttä kitukasvuisen kasvun esiintyvyyteen (p>0, 05). Lisäksi lapsilla ei havaittu mitään merkittävää yhteyttä kitukasvuisuuden esiintyvyyteen. Monimuuttuja-analyysissä pyrittiin näkemään INTERVENTIORYHMIEN välisen RR: n (suhteellinen riski) vaikutus ja merkittävä arvo sekä kitukasvuisen kasvun väheneminen. Lisäksi se sisältää myös muita muuttujia, jotka ovat kitukasvuisuuden riskitekijöitä. Interventioryhmässä, jossa käytettiin IG: tä, kuten viite osoitti, EG-ryhmän p<0, 005. Tämä tarkoittaa sitä, että EG: n tuki vähensi kitukasvuisen kasvun esiintyvyyttä (Taulukko 4).
Taulukko 2.
kitukasvuisuuteen liittyvien tekijöiden analyysi.
muuttujat | HAZ | p | |
---|---|---|---|
kitukasvuinen (%) | normaali (%) | ||
Interventioryhmä | |||
SG | 66 (41.5) | 46 (27.2) | 0.014 |
IG | 53 (33.3) | 61 (36.1) | |
EG | 40 (25.2) | 62 (36.7) | |
Age | |||
34-39 months | 82 (49.1) | 85 (50.9) | 0.817 |
40-44 months | 77 (47.8) | 84 (52.2) | |
Sex | |||
Male | 87 (51.5) | 82 (48.5) | 0.262 |
nainen | 72 (45.3) | 87 (54.7) | |
Paino syntymä | |||
alhainen syntymäpaino | 6 (46.2) | 7 (53.8) | 0.864 |
normaali | 153 (48.6) | 162 (51.4) | |
Pituus syntymä | |||
<48 | 33 (52.4) | 30 (47.6) | 0.490 |
≥48 | 126 (47.5) | 139 (52.5) | |
Breastfeeding | |||
Non-exclusive | 70 (49.3) | 72 (50.7) | 0.795 |
Exclusive | 89 (47.8) | 97 (52.2) | |
Complementary feeding | |||
<6 months | 35 (45.4) | 42 (54.4) | 0.544 |
≥6 kuukautta | 124 (49.4) | 127 (50.6) | |
immunisaatio | |||
keskeneräinen | 79 (47.0) | 89 (53.0) | 0.590 |
PG, jauhe Moringa 500 mg; esim. uute Moringa 500 mg; IG, rauta foolihappo / Fe 60 mg+0,2 foolihappo; HAZ, Ikä Z-pisteet.
Taulukko 3.
analyysi vaihtelee lapsen ja kitukasvuisen ravinnon välillä.
ruokailu | HAZ | p | |
---|---|---|---|
kitukasvuinen | normaali | ||
(x ®± SD) / (%) | (x ®± SD) / (%) | ||
Energia | 965±413 | 1062±520 | 0.065 |
hiilihydraatti | 145±69 | 150±76 | 0.528 |
rasva | 27±18 | 32±25 | 0.039 |
proteiini | 34±21 | 37±20 | 0.156 |
Zn | 6.25±3.72 | 3.84±2.46 | 0.402 |
Fe | 5.58±2.48 | 3.59±3.15 | 0.301 |
foolihappo | 70±57 | 68±45 | 0.764 |
C-vitamiini | 18±25 | 21±34 | 0.389 |
maidon saanti | |||
Matala | 106 (47.5) | 117 (52.5) | 0.619 |
riittää. | 53 (50.5) | 52 (49.5) | |
kananmunien saanti | |||
Matala | 45 (39.8) | 68 (60.2) | 0.230 |
riittää. | 114 (53.0) | 101 (47.0) | |
kalan saanti | |||
Matala | 19 (47.5) | 21 (52.5) | 0.895 |
riittää. | 140 (48.6) | 148 (51.4) | |
vihannesten saanti | |||
Matala | 26 (34.2) | 50 (65.8) | 0.650 |
riittää. | 133 (52.8) | 119 (47.2) | |
hedelmien saanti | |||
Matala | 94 (49.7) | 95 (50.3) | 0.594 |
riittää. | 65 (46.8) | 74 (53.2) |
HAZ, Ikä Z-pisteet.
Taulukko 4.
kitukasvuisuuteen vaikuttavien tekijöiden monimuuttuja-analyysi.
muuttujat | p | RR | 95% CI | |
---|---|---|---|---|
alaraja | yläraja | |||
väliintulo | ||||
esim. | 0.003 | 0.431 | 0.246 | 0.754 |
SG | 0.291 | 0.743 | 0.428 | 1.289 |
IG | Ref | 1 | Ref | Ref |
syntymäpaino (<2500 gr) | 0.750 | 1.209 | 0.377 | 3.884 |
Pituus syntymäaika <48 cm) | 0.281 | 0.727 | 0.408 | 1.297 |
imetys (ei) | 0.561 | 0.855 | 0.505 | 1.449 |
Täydennysruokinta (< 6 kuukautta) | 0.446 | 1.270 | 0.687 | 2.347 |
immunisaatio | 0.711 | 1.089 | 0.694 | 1.707 |
äidin pituus | 0.116 | 0.659 | 0.392 | 1.108 |
rasvan kulutus | 0.052 | 0.558 | 0.310 | 1.004 |
PG, jauhe Moringa 500 mg; Esim. uute Moringa 500 mg; IG, rauta foolihappo / Fe 60 mg+0,2 foolihappo.
tämä tutkimus osoittaa, että esim.interventio vähentää merkittävästi kitukasvun esiintyvyyttä 36-42 kuukauden ikäisillä lapsilla. EG: n tukitoimenpiteessä tainnutus oli vähäisintä muiden tukitoimenpiteiden, kuten PG: n ja IG: n, joukossa. EG-interventio on Moringa, joka tehtiin uuttoprosessin kautta. Vaikka PG interventio on moringa, joka tehtiin perinteisesti kuivaamalla lehdet ja jyskyttämällä kunnes se oli sileä. Raskauden aikana äitien on saatava riittävästi ravinteita terveydentilansa ja myös sikiön kasvun parantamiseksi.15 Moringa-uutteen antaminen raskaana oleville naisille tarjoaa runsaasti hivenaineita, kuten Fe, A-vitamiini, C-vitamiini ja seleeni raskauden aikana. Tiedettiin, että moringa-kasveissa on paljon mikro-ja makroravinteita, minkä vuoksi tutkijat nimesivät sen puun ihmeeksi.7
useimmilla raskaana olevilla naisilla oli makroravinteiden puute raskauden aikana. Moringa-uutteella on riittävästi mikroravinteita verrattuna TTD: hen, joten moringaa kuluttavat äidit ovat täynnä mikroravinteita. Mikroravinteiden, kuten Fe: n rooli moringauutteessa lisää hemoglobiinia raskaana olevilla naisilla ja estää myös oksidatiivisen stressin aiheuttamat DNA-vauriot.11 Sindhun johtama tutkimus osoitti, että aneemisten raskaana olevien naisten, joille annettiin moringa-uutetta, hemoglobiinitaso nousi merkittävästi. Siksi tutkimuksessa suositeltiin Moringan antamista raudanpuutteen ehkäisemiseksi aneemisilla raskaana olevilla naisilla.16
Moringa-uutteella on aktiivisia kemiallisia aineita (fytokemikaaleja) flavonoidien, fytosterolien ja steroidien muodossa, joilla on anti-inflammatorisia, anti-karsinogeenisia, Anti-proliferatiivisia ja virustentorjuntatoimintoja.17,18 näiden fytokemikaalien pitoisuus tässä uutteessa suojaa äitiä sairauksilta, jotka voivat häiritä sikiön kasvua raskauden aikana. Siksi Moringa-uutteiden antaminen parantaa äitien ravitsemuksellista tilaa ja vaikuttaa ravintoaineiden sijoittamiseen ja tarjontaan äidistä sikiöön.19,20
äidin terveydentilan parantaminen raskauden aikana antaa positiivisen vasteen sikiön kasvulle, koska terveille äideille syntyy terveitä lapsia.21 aikaisemmat tutkimukset ovat ehdottaneet, että Moringa-uutteiden antaminen raskauden aikana estäisi lapsia alhaisesta syntymäpainosta.11 tämä tapahtui, koska raskauden aikana äidillä oli hyvä tarjonta mikroravinteita moringasta, jolla on tehtävä lisätä tärkeiden elinten kasvua sikiövaiheessa. Lisäksi lapsen kasvuun vaikutti voimakkaasti äidin ravinnonsaanti tässä vaiheessa. Aina kun äidin ravintotaso on riittävä, lapsi saa riittävästi ravinteita äidin istukan kautta. 22
raskaana olevia naisia lukuun ottamatta Moringan anto lapsille osoittaa myös hyviä tuloksia lasten ravitsemustilasta taaperovaiheessa. Moringan ravintoaineet sisältävät runsaasti proteiinia, Ca -, Fe -, C-vitamiinia ja karoteenia, ja niitä voidaan käyttää sopivana kasvina alueilla, joilla on suuri aliravitsemuksen esiintyvyys.23 aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Moringan antaminen voisi voittaa lasten aliravitsemuksen esiintyvyyden heidän ensimmäisenä vuotenaan.24 lisäksi Andrew ’ n Arushan alueella tekemä tutkimus osoitti, että Moringan käytöllä on merkittävä myönteinen vaikutus lasten ravitsemustilaan ja se pystyi myös vähentämään heidän sairastuvuuttaan.25 tämä tapahtuu, koska C-vitamiini ja Fe Moringa on rooli antioksidantti toiminto, joka sisältää estää vapaita radikaaleja, jotka häiritsisivät ravitsemuksellista tilaa lasten. Myös rauta ja muut mikroravinteet vaikuttavat lasten hemoglobiinitason nousuun. Srikanthin tutkimus Intiassa totesi, että Moringan antaminen lapsille voisi olla myös vaihtoehto proteiinin puutteen hoidossa. 26 tämä osoittaa Moringa-kasveissa olevan proteiinin runsaan määrän ja toiminnan osuuden. Tutkimus osoittaa myös, että vihannesten ja hedelmien keskimääräisessä kulutustavassa ei ollut eroa kussakin interventioryhmässä. Siksi tämä tukee tärkeää roolia lasten ravitsemuksellisten tarvikkeiden saatavuudessa syntymästä lähtien.
EG: n, PG: n ja IG: n annostelussa oli keskimääräinen ero lasten kitukasvun vähentämiseksi. Monimuuttuja-analyysi osoittaa, että esim.interventioilla on merkittävä rooli tainnutuksen esiintyvyyden vähentämisessä verrattuna muihin interventioihin. Tämä johtuu siitä, että IG-interventiossa sen koostumus koostuu vain Fe: stä ja foolihaposta. Verrattuna esim interventio, joka on monia runsaasti ravintoaineita, paitsi Fe ja foolihappoa. Määrässä mitattuna Fe: tä oli vain 60 mg ja foolihappoa 0,2 mg IG: ssä. Indonesialaisen Gajah Mada-yliopiston laboratoriokokeiden tulosten perusteella todettiin, että 100 grammassa uutetta oli 9.72 mg Fe: tä, 1282 mg C-vitamiinia ja 12,31 grammaa proteiinia. Tämä osoittaa, että EG: n ja IG: n välisen ravitsemuksellisen saatavuuden kannalta EG: tä saaneiden äitien ravitsemuksellinen riittävyys oli parempi kuin IG: n. Siksi eG-interventioryhmässä syntyneet lapset olivat parempia estämään tainnutusta verrattuna IG: hen.
EG: n ja PG: n ero on lisäksi siinä, että eG käyttää Moringa-lisäprosessia, jossa EG käyttää veden uuttamista ja kapseloi sen, kun taas PG käyttää kuivaus-ja puhdistusprosessia ennen kapseloimista. Aiemman tutkimuksen perusteella osoitettiin, että 100 grammaa PG: tä sisältää 27,10 grammaa proteiinia, 2,30 grammaa rasvaa, 16,30 mg A-vitamiinia, 17,30 mg C-vitamiinia, 28,20 mg Fe: tä, 5,20 grammaa Zn: ää ja ei Se: tä.7 Lisäksi, kuten edellä todettiin, 100 gr eG sisältää 12,31 grammaa proteiinia, 18,62 grammaa rasvaa, 313 mikro-vitamiinia, 1282 mikro-C-vitamiinia, 9,72 grammaa Fe: tä, 3,77 grammaa Zn: ää ja 47 mg seleeniä. Siksi PG: n ravintosisältö on enemmän kuin EG proteiinin, Fe: n ja Zn: n ravintosisällössä. Kuitenkin, esim tarjoaa runsaasti ravintoaineita, jotka ovat enemmän ja vaihtelee, esimerkiksi rasvaa, vitamiini, C-vitamiini, ja seleeni ravinteita, joita ei löydy PG. Ravintoarvon perusteella EG: n ravinteet ovat monipuolisempia verrattuna PG: hen. Ravinnepitoisuuden ero vaikuttaa merkittävästi sikiön kasvuun lapsilla ja imetyksen aikana.
lisäksi useat tutkimusartikkelit osoittavat, että uutetulla muodolla on suuremmat edut kuin jauhomuodolla. Kun uuttoprosessin aikana saatiin ravinteita jauhojen muodossa, uutetusta materiaalista löytyi useita fytokemikaaleja. Fytokemikaalit ovat kasvin sisältämiä aktiivisia kemikaaleja. Aiempien tutkimusten perusteella osoitettiin, että EG: ssä on fytokemikaaleja, kuten flavonoideja, saponiineja, alkaloideja, tanniineja ja fenoleja.19 Nämä fytokemikaalit ovat useita etuja ihmisille. Esimerkiksi flavonoideilla on todettu olevan suuri antioksidantti, ja ne lisäävät virtsaamista ja elektrolyytin eritystä, joka toimii elektrolyytti-ioneja absorboivan kaliumin tavoin.27 lisäksi Moringan fenoliset kemikaalit ovat monikäyttöisiä yhdisteitä, jotka ovat hyödyllisiä raskaana oleville naisille ja lapsille soluvaurioiden, sairauksien ja ikääntymisen estämisessä.28
aiemmat tutkimukset osoittavat myös, että esim.antaminen raskaana oleville naisille lisää heidän rintamaitonsa määrää. Runsas rasvan esiintyminen moringassa edistää rasvahappojen muodostumista, jotka ovat erittäin hyödyllisiä imettäville äideille. Näitä rasvahappoja ovat Arakidihappo (AA), Alfalinolihappo (ALA) ja linolihappo (LA). ALA: n ja LA: n välinen vuorovaikutus ja konversio elimistössä muodostavat dokosaheksaeenihapon (DHA), kun taas konversio LA: sta muodostaa AA: n. DHA: lla ja AA: lla on merkittävä rooli lasten kehon kudosten kasvussa ja kehityksessä toddlerhoodin aikana. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että DHA: n ja AA: n tasot esim. interventiossa olivat suuremmat kuin PG: n eli DHA = 38,20 ph/mL, AA = 180,16 ug/m ja DHA = 33,37, AA = 176 ug/m.tämän vuoksi EG: n muodossa toteutettu ravitsemustoimenpide vähensi tainnutuksen esiintyvyyttä paremmin kuin kaksi muuta toimenpidettä, nimittäin PG ja IG.29
lasten ulkoiset ja sisäiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa interventioiden ja kitukasvun esiintyvyyden väliseen suhteeseen, mitattiin myös näiden tekijöiden vaikutuksen hillitsemiseksi. Ne ovat riskitekijöitä kitukasvu mukaan lukien pitkä historia syntymäpaino ja pituus, kulutus malleja, ja lasten saanti. Kerätyn aineiston perusteella tutkimus osoitti, että syntymäpaino ja-pituus sekä erot imetyksen ja täydentävän ruokinnan keskimääräisessä historiassa kussakin interventioryhmässä eivät olleet yhteydessä kitukasvuisuuden esiintyvyyteen. Sen lisäksi, että tällä tekijällä ei ole yhteyttä tainnutuksen esiintyvyyteen, sillä ei ole merkittävää eroa kunkin interventioryhmän osuudessa. Lasten ravinnonsaannin määrä osoittaa, että vain rasvaravinteet ovat yhteydessä kitukasvuisuuteen. Kuitenkin sen jälkeen, kun monimuuttuja-analyysi tehtiin sekoittavien muuttujien hallitsemiseksi, havaittiin, että rasvan kulutus ei merkittävästi vaikuttanut esimerkiksi intervention ja lasten kitukasvun esiintyvyyden väliseen suhteeseen. Tämä selittää sen, että näillä riskitekijöillä ei ole tässä tutkimuksessa samanaikaista yhteyttä lasten kitukasvuisuuden esiintyvyyteen.
raskaana olevien naisten ravitsemuslisää on tutkittu, mutta näiden toimenpiteiden tulokset ovat edelleen hyvin vaihtelevia. Tässä 5-vuotisessa tutkimuksessa tehtiin myös erilaisia ravitsemusinterventioita raskauden aikana ja tutkittiin tarkemmin vaikutuksia 0-5-vuotiaiden lasten kasvuun. 36-42 kuukauden ikäisillä lapsilla ei kuitenkaan ole havaittu merkittävää vaikutusta kitukasvuisuuden vähenemiseen.30 tämän tutkimuksen tulokset voivat siis olla ratkaisu lasten ja äitien ravinnonsaantia koskevaan ongelmaan alueilla, joilla esiintyy paljon kitukasvuisuutta ja anemiaa.