tämä artikkeli on the Local-lehden jäsenten luettavissa. Lue lisää jäsenyys yksinoikeudella täällä.
Ruotsin Joulu on maaginen, mutta kohdataan se – se on myös hieman outo. Saatat huomata miettiväsi, mikä on oikea tervehdys joulun ja uudenvuoden väliselle ajalle, kuulitko väärin jonkun, joka mainitsi 20.joulupäivän, tai miksi ruotsalaiset laulavat joulutontuista snapsia juodessa.
tässä muutamia juhlalauseita, jotka auttavat sinua tuntemaan olosi kotoisammaksi tänä jouluna.
tervehdykset / Hälsningarna
ensin perusasiat. ’Merry Christmas’ on ’god jul’, kun taas ’Happy New Year ’tarkoittaa’ Gott nytt år’.
kohti 31. joulukuuta voi myös toivottaa ihmisille ” Gott slut!”(Happy end), vaikka tämä on harvinaisempaa ja edesmenneen ruotsalaisen etikettiasiantuntijan mukaan Magdalena Ribbningiä on parempi välttää, koska ehdotettu suomalaisuus voisi loukata jotakuta.
kun lomat ovat ohi, on tavallista toivottaa ihmisille ’ God fortsättning!”(Hyvää jatkoa).
nuori tyttö postittaa joulukortteja nimettyyn postilaatikkoon. Kuva: Fredrik Sandberg / SCANPIX / TT
- lue myös: Why I will always love Christmas in Sweden
Preparations | Julförberedelse
Ruotsin joulukausi alkaa adventtisunnuntaina, jolloin ”julbelysning” (jouluvalot) syttyvät ja perheetkin alkavat valmistautua jouluun valmistautumalla (att julstöka), johon kuuluu joulusiivous (att julstäda), juhlallinen leipominen (att julbaka) ja tietenkin koristelemalla loma-asunnot (att Julpyssla). Periaatteessa etuliitteen ”heinä -” lisääminen tavallisiin tehtäviin tai esineisiin henkii niitä hetkessä jollain lomahengellä (julstämning).
tavallisimpia koristeita ovat adventtijussakynttilät (joulun adventtikynttilät, jotka sytytetään joka sunnuntai joulun alla) ja adventtijärna (Adventtitähti-tähdenmuotoiset lyhdyt, joita olet varmasti nähnyt roikkumassa Ruotsin ikkunoissa), joita ei pidä sekoittaa julstjärnaan (joulutähti, pakollinen kukka ruotsalaisissa kodeissa joka Joulukuu).
yleensä koristeet ovat hieman vähemmän kimaltelevia (glittrig) ja ylipitkiä (överdriven) kuin jotkut niistä, joita näkee Britanniassa tai Yhdysvalloissa.
tarvitset runsaasti kynttilöitä (ljus), seppeleen (julkrans), mahdollisesti enkelikellon (änglaspel) ja hyasintin (hyasintti). On myös tavallista, että olkia koristavat koristeet muistuttavat navetasta, jossa Jeesus syntyi; nämä voivat olla olkiseppeleitä, enkeleitä (änglar) tai Jouluvuohi (julbock).
myös Ruotsin liput ovat yleisiä koristeita. Kuva: Helena Wahlman / imagebank.Ruotsi.se
toiminta / Julaktiviteter
Vaikka Ruotsi on suurelta osin maallinen, Joulu on yksi aika vuodesta, jolloin monet perheet käyvät kirkossa, ehkä jouluaattona vietettävään Julnattsmässään (keskiyön messuun) tai seuraavana päivänä pidettävään Julottaan eli aamujumalanpalvelukseen. Se ei todennäköisesti ole mahdollista vuonna 2020 sisätiloissa pidettävien yleisötilaisuuksien rajoitusten vuoksi, mutta siitä pitäisi olla mahdollista löytää verkkoversio.
yleensä jouluun kuuluisi runsaasti julfester (pikkujoulut), julbord (joulubuffet) tai kaksi ja muita aktiviteetteja, jotka eivät pandemian aikana voi tapahtua turvallisesti. Kuitenkin, jotkut ihmiset saattavat järjestää digitalt julfest (online party) sijaan.
kuten suuri osa muustakin maailmasta, myös Ruotsissa Joulu on rauhoittumisen (att koppla av) ja rentoutumisen aikaa perheen ja ystävien kanssa. Kuulet paljon asioita kuvataan ’mysig’, vastine Tanskan’ hygge ’tarkoittaa kodikas ja mukava, ja substantiivi’ myskväll’, joka kuvaa kodikas yö, yleensä perheen kanssa.
- mielipide: Please Don ’t let’ mys ’be the next Scandinavian lifestyle trend
there’ s please let ’ mys ’on the next Scandinavian lifestyle trend
there’ s please of the TV to watch, and the evening of the 23rd, typely expenditing for the next day ’ s celebrations, is known as the uppesittarkväll (sitting-up evening), with several channels offering a Christmas special featuring music, competition, and celebrity guests.
jouluaattona Disneyn esitys ”Kalle Anka och hans vänner önskar God Jul” (”Aku Ankka ja hänen ystävänsä toivottavat hyvää joulua”) osoittautuu vuodesta toiseen niin suosituksi, että jopa 50 prosenttia Ruotsin väestöstä istuu katsomaan sitä.
tästä on se outo seuraus, että jouluaattona kello 15 ohjelman alkaessa hätäpuheluissa on merkittävä lasku ja sähkönkulutuksessa piikki, kun kaikki asettuvat television eteen, ilmiö, joka tunnetaan nimellä Kalle Anka-effekt (Aku Ankka-efekti).
Aku Ankka. Kuva: SVT
myös luovuuteen on mahdollisuus: perinteisesti ruotsalaiset kirjoittavat lahjalappuihinsa lyhyitä runoja (julklappsrim tai ”Joululahjaromit”), jotka yleensä antavat vihjeen siitä, mikä lahja on.
Kun joulu on ohi, edessä on ”julgransplundring” (joulukuusen ryöstely). Tapahtuma järjestetään 20. joulupäivänä (Tjugondag Knuut, Pyhän Knuutin päivä 13. tammikuuta), siihen kuuluu tanssia puun ympärillä ennen joulukoristeiden poistamista, piparkakkutalojen murskaamista ja syömistä sekä pelejä ja musiikkia. Lopuksi puu poistetaan talosta; aiemmin ne kirjaimellisesti heitettiin ulos ikkunoista, mutta nykyään ne kannattaa viedä paikallisviranomaisten tarjoamalle nimetylle alueelle.
Julgransplunding on yleensä perheen lasten juhla. Kuva: Carolina Romare/imagebank. sweden. se
lue myös: Ruotsalaisen jouluaterian idioottiopas
Characters | Julfigurer
Ruotsissa Joululahjat jakava Jultomte (julklappar) on hahmo, joka on perinteisen ruotsalaisen tontun (tomte) ja Joulupukin risteytys. Kuva, joka hänestä nykyään Ruotsissa on, perustuu pitkälti kuvitukseen, jonka ruotsalainen Jenny Nyström teki Joulukirjaan 1880-luvulla, jolloin häntä pyydettiin tekemään vihaisesta tontusta hieman miellyttävämpi.
perinteisesti jultomte saapuu ja kysyy ’ Finns det några snälla barn här?'(Onko täällä mukavia lapsia?), johon kokoontuneen perheen tulisi vastata kertosäkeessä ” Jaaaaaa!- riippumatta siitä, mitä he oikeasti ajattelevat.
mutta riemomte ei pysty hoitamaan kaikkia töitä yksin, vaan häntä auttaa tomtenissar (Joulutontut), joka on Anglomaailmassa Joulupukin tonttujen vastine, mutta muistuttaa enemmän miniatyyriversioita itse riemomtesta.
englanninkielisessä maailmassa porot liittyvät jouluun läheisimmin, mutta Ruotsissa näin ei ole. Sen sijaan keskiöön nousee nöyrä vuohi, jonka perinne julbock (Jouluvuohi) on peräisin pakanallisilta ajoilta. Alun perin tämä oli henki, jonka uskottiin valvovan juhlan viettoa, sitten vuohesta tuli perinteinen lahjojen antaja 1800-luvulla, ennen kuin se korvattiin riemomtella.
ruotsalainen Joulu on sekoitus vanhoja pohjoismaisia ja kansainvälisiä perinteitä. Kuva: Carolina Romare/imagebank.Ruotsi.se
Songs / Julsånger
ruotsalaiset rakastavat hyvää Joulusävelmää, ja muutamia, jotka saattaisivat resonoida erityisesti kaukana kotoa olevien ihmisten kanssa, ovat ”Jag kommer hem igen till jul” (I ’m coming home again for Christmas) ja ”Hej Mitt vinterland”, joka kuvaa talvisen sään ja joulun iloa ilmassa.
älkääkä unohtako ”Raska fötter springa tripp, tripp, tripp” (reippaat jalat juoksevat, klik, klik, klik) – kappaletta, joka kuvaa Jouluvuohta (katso yllä) matkalla toimittamaan juhlalahjoja.
toinen tunnuslause on ” Hej tomtegubbar, slå i glasen. Och låt oss lustiga vara!'(Hei joulutonttu, täytä lasit ja pidetään hauskaa!). Tämä on osa ruotsalaista juomalaulua, jonka tulet todennäköisesti kuulemaan ainakin kerran lomakauden aikana snapsien säestämänä.
Kuva: Gorm Kallestad / NTB scanpix / TT
lue myös: Kymmenen ruotsalaista Jouluhittiä juhlakaudelle
Datum
jotkut sanovat, että joulusesonki alkaa, kun ensimmäiset kaupat alkavat myydä julmustia (jouluinen maustettu poreilujuoma), mutta perinteisesti sesonki alkaa adventtikauden alusta.
Adventti on iso juttu; kynttilöiden ja suklaakalenterien lisäksi on olemassa muunlaisia julkalendereita, kuten eläviä adventtikalentereita (levande julkalender) useissa kaupungeissa, joissa joka päivä esitys tapahtuu ikkunassa jossain päin kaupunkia, ja televisioituja versioita useilla kanavilla.
joulunviettoon kuuluvat muun muassa julafton (Jouluaatto), juldagen (joulupäivä) ja annandag jul (toinen joulupäivä eli Tapaninpäivä). Tarkemmin sanottuna on myös ”dan före dopparedan” (päivää ennen kastamispäivää eli 23.joulukuuta) ja jopa ”dan före dan före dopparedan” (päivää ennen päivää ennen kastamispäivää). Jouluaaton dippipäivä-termi tulee vanhasta perinteestä, jossa keitetystä kinkusta kastettiin lihavarastoon pala leipää, joka oli ennen tavallinen ateria 24.päivänä ja löytyy edelleen joistakin kotitalouksista.
ruotsalaisilla on myös termi tuolle oudolle ajanjaksolle joulun ja uudenvuoden välillä, yleensä he viettävät tietämättöminä siitä, mikä viikonpäivä on, ja kuluttavat aikaa syöden valintarasioihin jääneitä vähiten suosittuja suklaita: mellandagar (välipäivinä). Myös ruotsalaiset kaupat aloittavat silloin myyntinsä: mellandagsrea. Muita sanoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä näihin aikoihin, ovat ”bakfull / bakis” (krapula), ”utsliten” (uupunut) ja ”sömndrucken” (todella unelias).
uudenvuoden myynti alkaa tapaninpäivänä Ruotsissa. Kuva: Helena Wahlman / imagebank.Ruotsi.se
joulun Sananlaskut / Julordspråk
joulu ulkomaalaisena tarkoittaa tyypillisesti sitä,että viettää paljon aikaa appivanhempien kanssa (svärföräldrar), tekee smalltalkia toimistobileissä (firmafester) ja juttelee ihmisille, joita tuskin tuntee glöggfesterissä-Kyllä, He ovat juttu Ruotsissa). Vaikka juhlallisuudet olisivat tänä vuonna harventuneet, muutaman osakesanan tunteminen on aina hyvä idea.
ruotsalaiset puhuvat mielellään säästä, ja koska tämä talvi on ollut suhteellisen leuto, voisitte käyttää sanontaa ”Julasommar och fåglasång, påskavinter och släagång” (’Joulukesä ja linnunlaulu, Pääsiäistalvi ja ankara sää’ – pohjimmiltaan leuto talvi tarkoittaa viileää kevättä ja pääsiäistä).
juttu kirjoitettu ensimmäisen kerran joulukuussa 2017 ja päivitetty viimeksi joulukuussa 2020.