Huomaa: Tämä on päivitetty versio artikkelista, joka ilmestyi aiemmin sivuillamme Panaman papereiden julkaisun jälkeen. Osa tiedoista voi olla vanhentuneita.
- mitä tarkoitamme verojen välttelyllä?
- miksi veronkiertoa vastustetaan yhteiskunnassa niin paljon?
- mikä on Hollannin rooli veronkierrosta?
- pitäisikö veronkiertoa koskevia sääntöjä tiukentaa?
- mihin toimiin voimme ryhtyä veronkierron estämiseksi?
- miksi OECD ei toteuttanut näitä toimenpiteitä aiemmin?
- tietoja haastateltavista
mitä tarkoitamme verojen välttelyllä?
Verovälttely on jossain toisaalta säästämisen ja toisaalta verojen kiertämisen välimaastossa. Verojen säästäminen on täysin laillista ja me kaikki teemme sitä. Asunnonomistajat voivat esimerkiksi vähentää asuntolainan korot verotettavasta tulostaan. Toisaalta kaikki veronkiertoon syyllistyvät toimivat laittomasti. Kyseessä voi olla esimerkiksi maalari, joka jättää palkkatyön ilmoittamatta verotoimistoon. Veronkierto on jossain välissä, vero-oikeuden professori Jan Vleggert selittää. ’Se voi olla laillista lain alaisuudessa, mutta on ihmisiä, joiden mielestä se ei ole toivottavaa tai moraalitonta. Se koskee joitakin suuria monikansallisia yrityksiä, jotka suuntaavat voittonsa niin sanottuihin veroparatiiseihin, joissa veroaste on hyvin alhainen.”
miksi veronkiertoa vastustetaan yhteiskunnassa niin paljon?
veronkierto on pääosin mahdollista vain suurille monikansallisille konserneille. Esimerkiksi amerikkalainen kahvilaketju Starbucks hyödyntää laajasti monimutkaisia rakennelmia maksaakseen vähemmän veroja. Lähikahvilassa kadunkulmassa ei yleensä ole verojuristien armeijaa, joten heidän on maksettava koko verosumma. Tämä johtaa epäreiluun kilpailuun. Sen lisäksi nämä yritykset hyödyntävät jonkin maan infrastruktuuria, mutta ne eivät maksa juuri mitään näiden laitosten ylläpidosta. ”Verojen maksamisesta tulee hyväksyttävämpää, jos näkee, että muutkin maksavat samaa veroprosenttia”, Villeggeert sanoo. Tällä hetkellä näin ei aina ole.’
mikä on Hollannin rooli veronkierrosta?
on niitä – lähinnä amerikkalaisia monikansallisia konserneja – jotka kanavoivat rahansa maahan, jossa verot ovat alhaiset, kuten Panamaan, Caymansaarille tai Bermudalle. Mutta ei ole yksinkertaista saada rahaa näihin veroparatiiseihin. Jos yhdysvaltalaisen yrityksen voitto menee suoraan Caymansaarille, kyseisen yrityksen on usein maksettava huomattava prosenttiosuus lähdeverosta Yhdysvalloissa ja muissa maissa, joissa voitto syntyy. Monet monikansalliset yritykset perustavat Alankomaihin postilaatikkoyhtiön, joka voi toimia rojaltien ja korkojen kauttakulkusatamana. Vleggeert: ”koska Alankomaat on tehnyt kahdenvälisiä verosopimuksia monien maiden kanssa, monikansallisten yritysten ei usein tarvitse maksaa lähdeveroa. Hollannin verottaja ei itse peri lähdeveroa. Näin ollen voitto päätyy veroparatiisiin ilman, että veroja on maksettu.”
pitäisikö veronkiertoa koskevia sääntöjä tiukentaa?
kansalaiset ja päättäjät ovat nyt laajasti yksimielisiä siitä, että nykymittapuulla tapahtuva veronkierto on lopetettava. ”Veronkierron mahdollistavat sopimukset ovat pääosin peräisin hyvin erilaisesta ajasta kuin nykyään”, kansainvälisen vero-oikeuden professori Tanja Bender kommentoi. ”Teollis-ja tekijänoikeuksien merkitys on korostunut viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi Starbucksin tuotemerkki ja logo ovat paljon arvokkaampia kuin heidän myymänsä Kahvikupit. Se helpottaa veronkiertoa. On olemassa logistisia syitä olla lisäämättä tikkuja ja siirtämällä koko kahvibisnes Caymansaarille. Mutta sijoittamalla tuotemerkkioikeudet Caymansaarille ja sitten” palkkaamalla ” nämä oikeudet omiin sivukonttoreihisi ympäri maailmaa, monikansallinen yritys voi varmistaa, että rojaltit löytävät tiensä veroparatiisiin, jossa veroja ei juuri makseta.’
mihin toimiin voimme ryhtyä veronkierron estämiseksi?
talouskehitys – ja yhteistyöjärjestö OECD – 35 pääasiassa länsimaan kumppanuus-toteutti vuonna 2015 toimenpidepaketin, jolla pyrittiin tiukentamaan monikansallisten yritysten verotusta koskevia sääntöjä. Yksi toimenpiteistä on, että maiden kahdenvälisiin verosopimuksiin lisätään väärinkäytösten vastainen lauseke. Lähdemaa – eli maa, jossa voitto syntyy-voi periä lähdeveroa, jos rahat ohjataan veroparatiisiin verovelvollisuuden pienentämiseksi. Villeggeertin mielestä nämä toimenpiteet eivät mene tarpeeksi pitkälle. Hän haluaisi, että maat perisivät lähdeveroa kaikista veroparatiisiin menevistä liiketoimista yhtiön sisällä. ”Euroopan unioni voisi laatia tätä koskevia suuntaviivoja.”Bender on varovaisempi:” OECD: n toimenpiteet ovat tärkeä askel. EU: n lisäsäännöillä voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset Euroopassa, mutta ne ovat erittäin epäedullisia kilpailun kannalta. EU: n ulkopuoliset maat, kuten Yhdysvallat ja pian myös Yhdistynyt kuningaskunta, hyötyvät näistä säännöistä, ja monikansalliset yritykset voivat edelleen käyttää muita reittejä välttääkseen veroja.”
miksi OECD ei toteuttanut näitä toimenpiteitä aiemmin?
ongelmana on tietenkin se, että mailla on erilaisia intressejä. Monet maat saavat enemmän rahaa kirstuihinsa, kun monikansalliset yhtiöt maksavat enemmän veroja, mutta myös Alankomaiden kaltainen maa hyötyy nykyisestä tilanteesta. Koska Hollannin kautta kulkee paljon rahaa, siitä syntyy yritysverotusta. Ja postilaatikkofirmat luovat Amsterdamiin työpaikkoja esimerkiksi juristeille, veroneuvojille ja heidän henkilökunnalleen. ”Nykyinen menetelmä toimii myös Alankomaiden kasvualustana”, Bender selittää. ”Kun monikansallinen konserni huomaa, että Alankomaat on hyvä ympäristö yrityksille, jotka haluavat perustaa tänne liiketoimintaa, pieni postilaatikkoyritys voi vähitellen kehittyä yrityksen Euroopan pääkonttoriksi. ’
tietoja haastateltavista
Jan Villeggeert on vero-oikeuden professori Leidenin yliopistossa. Hän työskenteli aiemmin ing and Loyens & Loeffin veroneuvojana.
Tanja Bender on kansainvälisen vero-oikeuden professori Leidenin yliopistossa. Hän on myös Connecticutin yliopiston globaalin oikeuden professori. Hän oli aiemmin PwC: n veroneuvoja.
- yhtiöoikeus
- kansainvälinen vero-oikeus
- vero-oikeus
- verosopimukset
Mail toimittajalle