Sisällysluettelo
- mihin suuntaan ilma liikkuu pohjoisnavalta?
- mihin suuntaan ilma liikkuu pinnalla?
- liikkuuko ilma nopeammin päiväntasaajalla?
- miten Coriolis-ilmiö vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoiseen puhaltavaan tuuleen?
- miksi ilma vajoaa Pohjoisnavalla?
- miksi Päiväntasaajan ylittävä ilma kääntyy oikealle?
- pyöriikö ilma maan mukana?
- vaikuttaako maapallon pyöriminen vessoihin ja pesäpallopeleihin?
- miten ilma liikkuu pohjoisesta etelänavalle?
- miksi magneettinen Pohjoisnapa liikkuu niin nopeasti?
- miksi ilma liikkuu matalapainevyöhykkeellä nopeammin?
- miksi päiväntasaaja saa enemmän lämpöä kuin napoja?
mutta koska Maa pyörii, myös päiväntasaajalta pohjoiseen ja etelään liikkuva ilma kääntyy maan pyörähdyksen mukana. Pohjoiseen menevä ilma kääntyy oikealle. Etelään matkaava ilma kääntyy vasemmalle. Maan pyörähdyksen voima muuttaa virtaavaa ilmaa tunnetaan Coriolis-ilmiönä.
mihin suuntaan ilma liikkuu pinnalla?
pinnan lähellä oleva ilma virtaa alas ja pois korkeapainejärjestelmässä (vasemmalla) ja ilma virtaa ylös ja yhdessä matalapainejärjestelmässä (oikealla). Kun seisot maassa ja katsot ylös, katsot ilmakehän läpi.
liikkuuko ilma nopeammin päiväntasaajalla?
syy liittyy liikevoimaan ja siihen, kuinka nopeasti jokin paikka maapallolla tai sen yläpuolella liikkuu suhteessa maan akseliin. Tästä seuraa, että ilma liikkuu yhä nopeammin itäsuunnassa (suhteessa maan pinnan alle), mitä kauemmas se liikkuu päiväntasaajalta.
miten Coriolis-ilmiö vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoiseen puhaltavaan tuuleen?
coriolis-ilmiö vaikuttaa pohjoisella pallonpuoliskolla pohjoiseen puhaltavaan tuuleen ja tuuli alkaa hiljalleen muuttaa suuntaansa oikealle tai paremmin sanottuna itään.
1. Napojen yllä oleva hyvin kylmä ilma on niin tiheää, että sillä on taipumus vajota voimakkaasti pintaan, jolloin syntyy suuri pintapaine — polaarinen ylämäki. Ilma liikkuu sitten equatorwardiin, koska se on ainoa suunta, johon se voi mennä navalta.
miksi Päiväntasaajan ylittävä ilma kääntyy oikealle?
vastaus: päiväntasaajalla nouseva ilma ei virtaa suoraan napoihin. Maan pyörimisliikkeen ja coriolisvoiman vuoksi ilma taipuu oikealle pohjoisella pallonpuoliskolla.
pyöriikö ilma maan mukana?
maapalloa ympäröivä ilmakehä pyörii maapallon mukana. Myös kaikki maassa, vedessä tai ilmassa pyörii – maan mukana – samalla nopeudella kuin maa. länsi-itä-suuntaisia ovat vallitsevat tuulet, jotka johtuvat coriolis-ilmiöstä, joka puolestaan syntyy maan pyörimisliikkeestä.
vaikuttaako maapallon pyöriminen vessoihin ja pesäpallopeleihin?
he eivät kuitenkaan näytä olevan yhtä mieltä siitä, mikä rooli vuorottelulla on vessojen huuhtelussa ja pesäpallojen kulkemisessa. Pohjimmiltaan Coriolis-ilmiö tarkoittaa tapaa, jolla maan itään suuntautuva pyöriminen vaikuttaa siihen, miten näemme tiettyjen liikkuvien kappaleiden kulkusuunnan.
troposfäärin huipulla puolet liikkuu kohti pohjoisnapaa ja puolet Etelänapaa. Liikkuessaan troposfäärin huipulla se jäähtyy. Viileä ilma on tiheää ja korkeapaineen alueelle saavuttuaan se vajoaa maahan. Ilma imetään takaisin kohti Päiväntasaajan matalapainetta.
miksi magneettinen Pohjoisnapa liikkuu niin nopeasti?
liike on ollut niin nopeaa, että maailman Magneettimallia päivittävät British Geological Survey ja US National Geophysical Data Center joutuivat nopeuttamaan prosessiaan pysyäkseen perässä. Tutkijat loivat sarjan malleja maan ytimestä yrittäessään ymmärtää, miten se voisi liikkua tulevaisuudessa.
miksi ilma liikkuu matalapainevyöhykkeellä nopeammin?
mitä suurempi paine-ero painevyöhykkeiden välillä on, sitä nopeammin tuuli liikkuu. Konvektio ilmakehässä luo planeetan sään. Kun lämmin ilma nousee ja jäähtyy matalapainevyöhykkeellä, se ei välttämättä pysty pidättelemään kaikkea sisältämäänsä vettä höyrynä.
miksi päiväntasaaja saa enemmän lämpöä kuin napoja?
maanpinnan Differentiaalilämmityksen seurauksena Päiväntasaajan seuduilla saadaan enemmän lämpöä kuin navoilla (8.1 jakso). Kun ilma lämpenee päiväntasaajalla, se harvenee ja nousee, kun taas navoilla kylmä ilma on tiheämpää ja vajoaa.