kautta historian on ollut havaittavissa kuvio, jossa sivilisaatioon vaikuttavat ympäröivät maantieteelliset piirteet. Sivilisaation maantiede voi vaikuttaa sen kulttuuriin, uskontoon, politiikkaan ja jopa arkkitehtuuriin. Maantiede voi myös muodostaa luonnollisia rajoja suojeluun ja luonnollisia valtaväyliä matkustamiseen. Luonnon piirteet voivat vaikuttaa suuresti sivilisaatioon, eikä Muinainen Egypti ole poikkeus tässä suuntauksessa. Koillis-Afrikassa sijaitseva Egypti rajautuu pohjoisessa Välimereen ja lännessä Saharan autiomaahan. Itärajan muodostavat Nubian aavikko ja Punainenmeri, etelärajan muodostavat Sudd-suoalueet. Yhdessä nämä maantieteelliset piirteet luonnollisesti puolustavat Egyptiä.
Niili virtaa pohjoiseen Egyptin läpi ja laskee Välimereen. Niili toimii luonnollisena valtatienä Egyptin halki kulkevalle matkalle. Niili myös tulvii vuosittain, mikä tarjoaa runsaasti silttiesiintymiä, jotka ovat täydellisiä maanviljelyyn. Siksi elämä Egyptissä rakentui Niilin varaan. Egyptiläiset viljelivät Niilin ympärillä olevaa hedelmällistä maata, minkä vuoksi he rakensivat kotinsa hedelmällisen maan reunalle jättääkseen enemmän tilaa maanviljelylle ja kompensoidakseen vuotuiset tulvavedet. Koska Niili tarjosi elämää egyptiläisille, tämän sivilisaation rakenteelliseen monijumalaisuuteen vaikutti suuresti joki. Monet egyptiläiset jumalat olivat Niilin innoittamia, kuten Niilin Jumala Hapi. Vuotuiset tulvat osoittivat kuoleman ja uudestisyntymisen kiertokulun, joka oli täydellinen tasapaino. Luonnollisen tasapainon rauha tuli tunnetuksi Ma ’ atin lakina. Jos egyptiläiset pitäisivät Ma ’ atin lain, jumalat olisivat tyytyväisiä ja Niili jatkaisi tulvimista vuosittain. Koska tämä oli suuri huolenaihe Egyptin kansalle, heidän hallitsijansa eli faraon ainoa tarkoitus oli varmistaa, että Ma ’ atin laki pidettiin. Näin Egyptin poliittiseen puoleen epäilemättä vaikutti maantiede. Toinen maantiedon muovaama sivilisaatio on … näytä enemmän sisältöä …
hedelmällinen maa oli seurausta läheisiltä vuorilta sulavista lumipeitteistä, jotka nostaisivat maata ja tuottaisivat runsasta lietettä. Himalajan vuoristo auttoi myös Intian säämallien luomisessa, koska vuoret muodostavat läpipääsemättömän muurin, jonka läpi pilvet eivät välttämättä kulje. Siksi Himalajan kylmä kostea ilma kohtaa Etelä-Intian lämpimän kuivan ilman muodostaessa vuosittaisia monsuuneja. Vaikka monsuunit tuottavat runsaasti sadetta, niiden seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Tämä jokavuotinen sääilmiö on täydellinen esimerkki siitä, miten maantiede voi vaikuttaa sivilisaatioon. Historioitsijoiden mukaan nämä monsuunit johtivat Indus – laakson sivilisaation katoamiseen 1800 eaa. Toinen tuhoisiin luonnonilmiöihin tottunut sivilisaatio on Kiinan varhainen sivilisaatio. Pohjoisessa Kiina käsittää Gobin aavikon ja Mongolian ylängön. Itä-Kiinan maantiede koostuu kahdesta joesta, jotka tunnetaan nimillä Yangzi-joki ja Chang Jiang-joki. Chiang Jiangia pidetään usein ”Kiinan siunauksena”, koska se tulvii harvoin ja tarjoaa erinomaisen matkustusvälineen. Siellä ei kuitenkaan alun perin asuttu Kiinaa. Sen sijaan varhaiset asukkaat asettuivat vaarallisen Keltaisenjoen ympärille pohjoiseen eli ” Kiinan murheeseen.”Tämä