Feeling the heat? Yrityksillä on paineita ilmastonmuutokseen ja niiden on tehtävä enemmän

tuoreimmassa European CFO Survey-julkaisussa lähes 1 200 Talousjohtajalta kysyttiin heidän yrityksensä toimista ilmastonmuutosta vastaan. Tulokset antavat ristiriitaisen kuvan toimenpiteistä, joissa keskitytään lähinnä lyhyen aikavälin kustannussäästöihin.

2019 voidaan muistaa vuosi, jolloin ilmastonmuutosaktivismi meni valtavirtaan. Syyskuun lopussa YK: n ilmastohuippukokoukseen ajoitetuissa mielenosoituksissa arviolta kuusi miljoonaa ihmistä yli 180 maassa lähti kaduille vaatimaan paljon enemmän toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Kyseessä oli todennäköisesti historian suurin ilmastoprotesti.1 protesteja koulunkäyntien muodossa oli järjestetty ympäri maailmaa kokonaisen vuoden ajan. ”Extinction Rebellion” – aloite on lisännyt lisäetua pyrkimällä osoittamaan toimettomuuden mahdolliset katastrofaaliset seuraukset.

näin suuren tietoisuuden ja aktivismin kasvu on ollut hidasta. Hallituksen toimet alkoivat yli 30 vuotta sitten, kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC perustettiin vuonna 1988. Ensimmäinen maailmanlaajuinen ilmastosopimus saatiin aikaan Rion Earth Summitissa vuonna 1992. Kioton pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 1997. Vuoden 2015 Pariisin sopimus lämpötilan nousun rajoittamisesta ja siten ilmastonmuutoksen riskien ja vaikutusten oleellisesta vähentämisestä on tuoreempi yritys hillitä hiilidioksidipäästöjä, ja sen on ratifioinut tähän mennessä 187 maata.2 kahden viime vuoden aikana lisääntynyt yleinen tietoisuus siitä, että sään ääri-ilmiöt ovat yleistymässä,ja lisääntyvä tieteellinen todistusaineisto muuttuvista sääolosuhteista, 3 on lisännyt keskustelun kiireellisyyttä. Tuloksena on, että laaja joukko toimijoita arvioi nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

keskuspankit ja muut valvontaviranomaiset pitävät nyt ilmastonmuutosta riskinä rahoitusvakaudelle. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2015 perustettiin Task Force on Climate-related Financial Disclosures (Tcfd) ja vuonna 2017 Network for Greening the Financial System (Ngfs). Molempien tavoitteena on parantaa ilmastotietoisuuden laatua, riskinhallintaa ja läpinäkyvyyttä.

myös sijoittajat nostavat ilmastoa toiminnassaan keskeisemmäksi. Vuodesta 2018 lähtien yli 30 biljoonaa Yhdysvaltain Dollaria rahastoissa oli kestävissä tai vihreissä sijoituksissa viidellä merkittävällä markkina-alueella, joita seuraa Global Sustainable Investment Alliance, kasvua 34 prosenttia vain kahdessa vuodessa.4 lähes 400 sijoittajaa, jotka edustavat yli 35 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria hallinnoitavissa omaisuuserissä (AUM), ovat allekirjoittaneet Climate Action 100+-aloitteen, joka on sitoutunut painostamaan suurimpia yritysten kasvihuonekaasujen päästäjiä ”hillitsemään päästöjä, parantamaan hallintoa ja vahvistamaan ilmastoon liittyviä taloudellisia tietoja.”5 YK: n ilmastohuippukokouksessa ryhmä maailman suurimpia sijoittajia, joilla on yli 2 biljoonaa dollaria AUM: ssa, aloitti netto-nolla Asset Owner Alliancen sitoutuen saavuttamaan hiilineutraalit salkut vuoteen 2050 mennessä.6

myös valtioiden ja kaupunkien päämiehet keskittyvät entistä enemmän ilmastonmuutokseen. Pariisin sopimuksen saavuttamisen tueksi EU käynnisti vuonna 2017 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa, jonka tavoitteena on muun muassa ohjata lisää rahaa ilmastoystävälliseen yritystoimintaan. Yli 60 maata ja 100 kaupunkia ympäri maailmaa on ottanut käyttöön päästöttömiä nettopäästöjä koskevat tavoitteet.Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska ovat äskettäin liittyneet Ruotsin ja Norjan joukkoon, jotka ovat sisällyttäneet tavoitteet kansalliseen lainsäädäntöön.7

mikä on ilmastonmuutoksen vaikutus liiketoimintaan?

ilmastonmuutoksella on useita vaikutuksia yrityksiin. Yhtäältä se luo joukon uusia liiketoimintariskejä. Selvimpien fyysisten riskien (esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden toiminnalliset vaikutukset tai veden niukkuuden aiheuttamat toimitusvaikeudet) lisäksi yritykset altistuvat siirtymäriskeille, jotka johtuvat yhteiskunnan reagoinnista ilmastonmuutokseen, kuten teknologioiden, markkinoiden ja sääntelyn muutoksille, jotka voivat lisätä liiketoiminnan kustannuksia, heikentää olemassa olevien tuotteiden tai palvelujen elinkelpoisuutta tai vaikuttaa varallisuusarvoihin.8 Toinen ilmastoon liittyvä riski yrityksille on mahdollinen vastuu kasvihuonekaasujen päästöistä. Fossiilisia polttoaineita käyttäviä yhtiöitä ja sähkölaitoksia vastaan on nostettu viime vuosina yhä enemmän oikeusjuttuja, jotka ovat saattaneet ne vastuuseen ilmastonmuutoksen vahingollisista vaikutuksista.9

mutta ilmastonmuutos tarjoaa myös liiketoimintamahdollisuuksia. Ensinnäkin yritykset voivat pyrkiä parantamaan resurssituottavuuttaan (esimerkiksi lisäämällä energiatehokkuutta) ja siten alentamaan kustannuksiaan. Toiseksi ilmastonmuutos voi kannustaa innovointiin ja inspiroida uusia tuotteita ja palveluja, jotka ovat vähemmän hiilidioksidipäästöintensiivisiä tai joiden avulla muut voivat vähentää hiilidioksidia. Kolmanneksi yritykset voivat parantaa toimitusketjujensa kestävyyttä esimerkiksi vähentämällä riippuvuutta hinnaltaan epävakaista fossiilisista polttoaineista siirtymällä uusiutuvaan energiaan. Yhdessä nämä toimet voivat edistää kilpailukykyä ja avata uusia markkinamahdollisuuksia.

tuntevatko yritykset painetta toimia ilmastonmuutosta vastaan?

saadakseen paremman käsityksen siitä, miten yritykset suhtautuvat ilmastonmuutokseen, European CFO Surveyn tuoreimmassa painoksessa kysyttiin lähes 1 200 talousjohtajalta eri puolilta Eurooppaa, missä määrin heidän yrityksensä tuntevat painetta toimia ja mitä ne tarkalleen ottaen tekevät.10 tutkimus osoittaa, että useimmat yritykset kokevat eri sidosryhmien painostuksen. Asiakkaat ja asiakkaat mainitaan useimmiten merkittävän painostuksen lähteinä, mutta työntekijät, sääntelyviranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja sijoittajat eivät ole kaukana perässä (kuvio 1).

se, missä määrin yritykset kokevat ulkoista painetta, vaihtelee suuresti. Noin 30 prosenttia ei koe merkittävää painostusta keneltäkään, kun taas 19 prosentilla painostus tulee vain yhdeltä tai kahdelta sidosryhmältä – yleensä sääntelyviranomaisilta ja kansalaisyhteiskunnalta. Suuremmat yritykset (määritellään yrityksiksi, joiden vuositulot ovat vähintään 1 miljardi euroa) tuntevat todennäköisemmin painetta usealta taholta: lähes kaksi kolmasosaa (61 prosenttia) talousjohtajista ilmoittaa tuntevansa painetta toimia kolmen tai useamman sidosryhmän taholta ja lähes 70 prosenttia tuntee painetta asiakkaiden taholta. Sitä vastoin sääntelijä on suurin pienempiin yrityksiin kohdistuvien paineiden aiheuttaja (eli jopa 100 miljoonan euron vuositulot).

myös eri sidosryhmien kokema paine vaihtelee toimialoittain. Matkailu -, auto -, kulutustavara-sekä energia-ja yleishyödyllisissä toimialoissa toimintapaineista raportoivien johtajien osuus on kunkin sidosryhmän suurimpia. Näiden alojen välillä on kuitenkin jonkin verran eroja eri sidosryhmien vaikutusvallan määrässä. Esimerkiksi matkailussa, kulutustavaroissa ja autoteollisuudessa asiakkaiden paine tuntuu voimakkaammin. Energia-alalla ja sähkölaitoksissa paine kohdistuu enemmän sijoittajiin ja sääntelyviranomaisiin (kuva 2).

toisessa ääripäässä teknologia -, media-ja televiestintäteollisuus (TMT) näyttää tällä hetkellä lentävän tutkan alapuolella, kun on kyse ilmastonmuutoksesta. TMT: n johtajat eivät koe olevansa erityisen painostettuja toimimaan minkään tietyn sidosryhmän taholta, paitsi omien työntekijöidensä, osittain siksi, että alan päästöt ovat suhteellisen pienet. TMT: llä on kuitenkin mahdollisuuksia tehdä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Global Enabling Sustainability Initiativen (Gesi) ja Deloitten yhteinen tutkimus osoittaa, että tieto – ja viestintätekniikan digitaaliset valmiudet voivat auttaa ratkaisemaan monenlaisia kestävän kehityksen haasteita-ja erityisesti ilmastonmuutosta.11 Digitaalitekniikat voivat esimerkiksi auttaa irrottamaan talouskasvun luonnonvarojen kulutuksesta, lisätä ympäristövaikutusten avoimuutta ja vastuullisuutta sekä auttaa analysoimaan ja ennustamaan ilmastonmuutoksen kehitystä.

miten yritysjohdon tulisi reagoida?

Tcfd määrittelee neljä keskeistä johtamisen tieteenalaa, joiden kautta yritysten odotetaan puuttuvan ilmastonmuutokseen: hallinto, strategia, riskienhallinta, Mittarit ja tavoitteet (kuva 3).12 näiden alojen parempi julkistaminen auttaa sijoittajia ja muita sidosryhmiä arvioimaan yrityksen altistumista ilmastoon liittyville riskeille ja reagoinnin laatua niihin.
TCFD: n suositukset ovat laajasti sovellettavissa, mutta niissä keskitytään erityisesti vaikutuksiltaan merkittäviin teollisuudenaloihin. Tällaisia ovat esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt ja varainhoitajat, joiden on käsiteltävä ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä salkuissaan. Reaalitaloudessa toimialoja, joihin TCFD keskittyy, ovat energia, liikenne, maa-ja metsätalous. Näiden toimialojen yritykset ovat erityisen alttiita ja voivat odottaa kohtaavansa kasvavaa painetta kertoa, miten ne suhtautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liiketoimintamalleihinsa ja arvoketjuihinsa ja miten ne käsittelevät niitä.

yritysten Halukkuus julkistaa ilmastonmuutokseen liittyviä hallintatoimia ja kasvihuonekaasupäästöjä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tähän mennessä yli 800 yritystä on liittynyt tcfd: hen, mikä tukee ajatusta paremmasta hallinnoinnista ja tiedottamisesta, vaikka toistaiseksi vain harvat ovat todella toimittaneet sen. Todellisten hiilidioksidipäästöjen raportointi on kuitenkin edennyt jo pitkälle. Vuonna 2019 Carbon Disclosure Project (CDP) – hankkeeseen ilmoitti päästöjään lähes 7 000 yritystä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2011.13

vielä johtamisen ja julkistamisen tehostaminen sekä riskiarvioiden ja tavoitteiden asettaminen eivät yksinään riitä. Ratkaisevampia ovat todelliset toimet, joihin yritykset ryhtyvät päästöjen vähentämiseksi ja riskien pienentämiseksi. Tähän voi sisältyä uusiutuvien energialähteiden ja raaka-aineiden suuntaaminen uudelleen, niiden vähäisistä vesivaroista riippuvuuden vähentäminen tai tuotantolaitosten suojeleminen äärimmäisiltä sääolosuhteilta rakentamalla patoja tai asentamalla lämpöeristeitä. Mahdollisuuksien hyödyntäminen markkinakelpoisten ratkaisujen löytämiseksi ilmastonmuutokseen on toinen konkreettisten, välttämättömien mutta myös kannattavien toimien ala. Tähän voi sisältyä vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien tuotteiden tai sellaisten palvelujen kehittäminen, jotka auttavat ihmisiä ja talouksia selviytymään ilmastonmuutoksesta kärsivässä maailmassa.

Aloita Ilmastotoimet asettamalla päästövähennystavoitteet

kun määritellään yrityksen vastaus ilmastonmuutokseen, on hyvä olla selvillä siitä, mitä on saavutettava. Tämä voitaisiin tehdä asettamalla tavoitteita tuleville hiilipäästöille ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset päästövähennyssitoumukset, kuten Pariisin sopimus. Vaikka sopimus velvoittaa jokaisen maan hahmottelemaan ja tiedottamaan päästötavoitteista kansallisella tasolla, yritykset voivat nyt johtaa tieteellisesti yksilölliset HIILIDIOKSIDIVÄHENNYSTAVOITTEENSA ja saattaa ne IPCC: n ilmastoskenaarioissa asetettujen tavoitteiden mukaisiksi.14 näin ollen hyvä käytäntö tarkoittaa tavoitteiden asettamista, jotka määrittelevät yrityksen ”kohtuullisen osuuden” Pariisin sitoumusten täyttämisestä ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavasta muutostahdista.

eurooppalaisen TALOUSJOHTAJAKYSELYN tulosten mukaan kuitenkin hieman alle 10 prosenttia yrityksistä kertoo asettaneensa Pariisin sopimuksen mukaiset tavoitteet. 27 prosenttia yrityksistä on asettanut autonomiset hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet. Joka toinen yritys ei ole asettanut tavoitetta lainkaan. Vaikka niiden yritysten osuus, joilla on jonkinlaiset päästötavoitteet käytössä, nousee sidosryhmien painostuksesta, jää se alle 50 prosenttiin.

myös sitoutuminen vaihtelee toimialoittain. Energia -, sähkö-ja kaivosala on ainoa ala, jolla suurin osa talousjohtajista ilmoittaa, että heillä on tavoitteita (kuvio 4).

ne kokevat painostuksekseen mitä yritykset tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

sidosryhmien painostus johtaa toimiin. Kolmannes yrityksistä, joihin ei kohdistu merkittävää painetta minkään yksittäisen sidosryhmän taholta, sanoo, etteivät ne ryhdy mihinkään toimiin ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi, hillitsemiseksi tai siihen sopeutumiseksi. Mutta yrityksistä, jotka kokevat kolmen tai useamman sidosryhmän painostavan, vain kolme prosenttia ei ryhdy toimiin (kuvio 5).

rahoitusjohtajien raportin perusteella yritysten ilmastovastaukset keskittyvät kuitenkin ensisijaisesti toimenpiteisiin, joilla on lyhyen aikavälin kustannussäästövaikutus. Toteutettujen erityistoimien osalta useimmat yritykset turvautuvat energiatehokkuuden lisäämiseen ja ilmastoystävällisempien laitteiden käyttöön (kuva 6). Nämä toimenpiteet hyödyttävät usein valtion kannustimia ja auttavat vähentämään yritysten kustannuksia. Niinpä yritykset nyppivät matalalla roikkuvia hedelmiä ja niittävät välittömiä kustannushyötyjä. Vähemmän näkyvillä ovat pidemmän aikavälin toimet, joilla saataisiin tuloja ja kestävämpää kasvua kehittämällä ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja.

lisäksi yritykset näyttävät yleisesti ottaen olevan varsin haluttomia sitoutumaan muihin toimitusketjussaan toimiviin yrityksiin hiilipäästöjen vähentämiseksi. Näin kertoo tehneensä vain 28 prosenttia vastaajista. Taustalla voivat olla vaikeudet koordinoinnissa muiden yritysten kanssa ja todennäköisesti taloudellisten kannustimien puute.

vain harvat omaksuvat järjestelmällisemmän lähestymistavan ja arvioivat asianmukaisesti ilmastoon liittyviä riskejä tai sisällyttävät ne hallinto-ja johtamisrakenteeseensa. Yritykset, jotka kertovat kokevansa sijoittajien painostuksen, ovat todennäköisemmin sisällyttäneet ilmastoriskien hallinnan ja seurannan hallintoprosesseihinsa. Tämä osoittaa, että riskitietoiset sijoittajat voivat osaltaan edistää ilmastoon liittyvää muutosta yrityksissä.

kaiken kaikkiaan vaikuttaa oikeudenmukaiselta sanoa, että useimmat yritykset eivät ota huomioon ilmastonmuutoksen jo ennakoitavissa olevia fyysisiä vaikutuksia eivätkä ryhdy merkittäviin sopeutumistoimiin. Yritykset saattavat uskoa, että ilmastonmuutoksella on vähemmän vaikutuksia Euroopassa kuin muualla, mutta siinä tapauksessa ne todennäköisesti aliarvioivat riskit, joille ne altistuvat globaalien toimitusketjujensa ja markkinoidensa kautta.

valmistautuminen kuumempaan ympäristöön

yhdessä tulokset osoittavat, että monet yritykset joutuvat yhä enemmän sidosryhmien painostuksen kohteeksi ja alkavat reagoida. Suurin osa tähänastisesta toiminnasta vaikuttaa kuitenkin reaktiiviselta ja keskittyy lyhytaikaisiin palkkioihin ja pikavoittoihin. Ilmastonmuutoksen riskeistä ja mahdollisuuksista tehdään harvoin pidempiaikaista, strategista näkökulmaa.

seuraavat vaiheet voivat auttaa yrityksiä tarttumaan ilmastonmuutokseen:

• ymmärtää ilmastonmuutoksen liiketoiminnalle tuomat riskit ja mahdollisuudet tulla osaksi ratkaisua
• arvioida tarvittavien päästövähennysten laajuutta ja keinoilla, jotka ovat avain niiden saavuttamiseen
• laskea kuinka paljon päästövähennykset ja sopeutumistoimet tulevat maksamaan?
• aseta ilmastonmuutoksen riskit ja mahdollisuudet hallintorakenteeseen strategisen, mitattavissa olevan lähestymistavan varmistamiseksi.

ilmastonmuutos muuttaa tapaa, jolla kuluttajat, työntekijät ja osakkeenomistajat arvioivat yrityksiä ja ovat vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Joissakin tapauksissa tämä voi johtaa todelliseen muutokseen, jossa liiketoimintamalleja on arvioitava uudelleen. Yritysten ei tarvitse vain mitata altistumistaan ilmastoon liittyville riskeille ja myöhemmin hallita niitä, vaan myös sisällyttää ilmastonmuutos strategisiin suunnitelmiinsa. Jos näin ei tehdä, se heikentää niiden liiketoiminnan kestävyyttä.