on useita syitä, miksi maa voi haluta kuulua Euroopan unioniin. Yksi Euroopan unioniin kuulumisen tärkeimmistä eduista on sisämarkkinat: EU: n kansalaiset voivat asua tai työskennellä missä tahansa EU-maassa ja myydä tavaroita rajoituksetta.
lisäksi EU: lla on 27 Valtion unionina suurempi globaali valta kuin jos jokainen yksittäinen maa toimisi erikseen. Muita etuja ovat korkeiden ympäristönormien noudattaminen ja ihmisoikeuksien turvaaminen.
tällaisten nähtävyyksien ansiosta useat Euroopan maat ovat hakeneet EU: n jäsenyyttä viimeisen vuosikymmenen aikana. Jotkin maat ovat jo aloittaneet viralliset neuvottelut, kun taas toiset eivät vielä täytä EU: n tiukkoja jäsenyyskriteereitä.
tässä artikkelissa tarkastellaan kunkin ehdokasvaltion prosessin vaiheita osoituksena siitä, miten EU: n koko ja muoto kehittyvät tulevina vuosina.
- Euroopan unionin kasvu
- miten maa liittyy EU: hun?
- Euroopan unionin neuvotteluluvut
- Euroopan unioni ehdokasmaat
- Albania EU-jäsenyyden aikajana
- Montenegro EU-jäsenyys aikajana
- Pohjois-Makedonian EU-jäsenyyden aikajana
- Serbia EU-jäsenyyden aikajana
- Turkki EU-jäsenyys aikajana
- mahdolliset EU-ehdokkaat
- EU: n ulkopuolelle jäävät Euroopan maat
- EU: n jäsenvaltiot Schengen-alueella
Euroopan unionin kasvu
Euroopan unionin koko on kasvanut merkittävästi perustamisestaan lähtien. Maat aloittivat yhteistyön 1950-luvun alussa, Euroopan talousyhteisö (ETY), josta myöhemmin tuli Euroopan unioni, virallistettiin vuoteen 1958 mennessä.
1958: Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg, Alankomaat
1973: Tanska, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta (vas. 2020)
1981: Kreikka
1986: Portugali, Espanja
1995: Itävalta, Suomi, Ruotsi
2004: Kypros, tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia
2007: Bulgaria, Romania
2013: Kroatia
viimeisin merkittävä kasvukausi oli vuonna 2004, jolloin unioniin liittyi 10 maata. Britannia on ainoa kansakunta, joka on koskaan liittynyt EU: hun ja myöhemmin lähti, Brexit näki Britannian eroavan EU: sta 1.tammikuuta 2020.
miten maa liittyy EU: hun?
jokainen maa, joka täyttää EU – jäsenyyden ehdot, voi hakea Euroopan unionin jäsenyyttä. Nämä vaatimukset tunnetaan Kööpenhaminan kriteereinä, ja niissä todetaan, että maalla on oltava muun muassa vakaa demokratia ja oikeusvaltio sekä hyväksyttävä kaikki EU: n lainsäädäntö.
kun maa on nimetty ehdokkaaksi, sen on hyväksyttävä EU: n säännöt ja asetukset kansallisena lakina. Tämä on monimutkainen prosessi, ja neuvottelujen saattaminen päätökseen voi kestää useita vuosia.
Euroopan unionin neuvotteluluvut
EU: n neuvotteluluvut tai yhteisön säännöstön luvut kattavat kaikki eri alat, joista on keskusteltava liittymisneuvotteluissa.
ehdokasmaiden odotetaan saattavan kansalliset lainsäädäntönsä EU: n lainsäädännön mukaisiksi, kuten 35 luvussa on esitetty.:
- tavaroiden vapaa liikkuvuus
- työntekijöiden vapaa liikkuvuus
- teollis-ja tekijänoikeudet
- Rahoituspalvelut
- Tulliliitot
- oikeus, vapaus ja turvallisuus
Euroopan unioni ehdokasmaat
EU: hun liittymässä on tällä hetkellä 5 maata:
- Albania
- Montenegro
- Pohjois-Makedonia
- Serbia
- Turkki
nämä valtiot ovat nyt sisällyttämässä EU: n lainsäädäntöä kansalliseen lainsäädäntöön, mikä on ratkaiseva askel jäsenyyden saavuttamisessa.
Albania EU-jäsenyyden aikajana
2003: Albania nimetty mahdolliseksi EU: n jäsenehdokkaaksi
2009: virallinen hakemus jätetty Euroopan unionille
2012: komissio suosittaa Albanialle EU: n ehdokasaseman myöntämistä
2014: Albanialle EU: n ehdokasaseman myöntämistä
2020: eurooppaneuvoston aloittamat liittymisneuvottelut ja luonnos neuvottelukehykseksi
ei ole vielä avattu lukuja, neuvottelut ovat alkuvaiheessa.
Montenegro EU-jäsenyys aikajana
2006: Montenegro julistautuu itsenäiseksi Serbia ja Montenegron valtioliitosta
2008: Montenegro hakee EU-jäsenyyttä
2012: liittymisneuvottelut alkavat
neuvottelut ovat käynnissä, kaikki neuvotteluluvut on nyt avattu neuvotteluprosessissa.
Pohjois-Makedonian EU-jäsenyyden aikajana
2003: Pohjois-Makedonia on tunnistettu mahdolliseksi EU: n jäsenehdokkaaksi
2004: Pohjois-Makedonia haki EU: n jäsenyyttä
2005: neuvosto myöntää Pohjois-Makedonialle ehdokasaseman
2009: komissio suosittaa ensin liittymisneuvottelujen aloittamista
2020: liittymisneuvottelut aloitetaan ja luonnos neuvottelukehykseksi esitetään
neuvottelut käydään nyt Pohjois-Makedonian ja Euroopan unionin välillä, yhtään lukua ei ole vielä avattu.
Serbia EU-jäsenyyden aikajana
2003: Serbia tunnistettu mahdolliseksi EU-ehdokkaaksi
2009: Serbia haki virallisesti EU: n jäsenyyttä
2012: Serbialle myönnettiin EU: n ehdokasmaan asema
2013: Eurooppa-neuvoston aloittamat liittymisneuvottelut
2014: ensimmäinen Serbian ja EU: n välinen konferenssi
tähän mennessä on avattu 18 lukua.
Turkki EU-jäsenyys aikajana
1997: Turkki julistettu EU: n jäseneksi
1999: Turkista tulee EU: n ehdokasmaa
2005: neuvottelukehys määritetään ja viralliset neuvottelut aloitetaan
2015: EU: n ja Turkin ensimmäinen huippukokous ja toimintasuunnitelman aktivointi
neuvottelut ovat olleet jäissä vuodesta 2018 oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin liittyvien kysymysten vuoksi.
mahdolliset EU-ehdokkaat
mahdolliset EU-ehdokkaat eivät vielä täytä EU-jäsenyyden vaatimuksia. Tällä hetkellä on 2 maata, jotka kuuluvat tähän luokkaan:
- Bosnia ja Hertsegovina
- Kosovo
ennen kuin kaikki kriteerit täyttyvät, maille ei voida myöntää EU: n ehdokasmaan asemaa. Neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun kansakunta on virallinen ehdokas.
EU: n ulkopuolelle jäävät Euroopan maat
Euroopan unionin ulkopuolelle jäävät Euroopan maat, jotka eivät ole ehdokkaita tai mahdollisia EU: n ehdokkaita ovat:
- Andorra
- Armenia
- Azerbaidžan
- Valko-Venäjä
- Georgia
- Islanti
- Liechtenstein
- Moldova
- Monaco
- Norja
- Venäjä
- San Marino
- Sveitsi
- Ukraina
- Yhdistynyt kuningaskunta
- Vatikaanivaltio
EU: n jäsenvaltiot Schengen-alueella
Schengen-alue on yksi EU: n suurimmista saavutuksista. Rajaton vyöhyke tekee alueen sisällä matkustamisesta vaivatonta. EU: n 27 jäsenvaltiosta 22 kuuluu Schengen-alueeseen, mukaan lukien Euroopan maat, joissa kanadalaiset vierailevat eniten.
ne viisi EU-maata, jotka eivät ole vielä liittyneet Schengen-alueeseen, ovat:
- Bulgaria
- Kroatia
- Kypros
- Irlanti
- Romania
jokainen näistä maista Irlantia lukuun ottamatta on lain mukaan velvollinen liittymään tulevaisuudessa.
osana Schengen-aluetta EU-maat hyötyvät ETIAS-järjestelmästä, joka on Euroopan Uusi viisumivapausohjelma. ETIAS pyrkii vahvistamaan EU: n ulkorajoja seulomalla ennakkoon EU: n ulkopuolelta tulevia kävijöitä.
vuodesta 2022 lähtien kanadalaiset tarvitsevat ETIAS-matkustusluvan päästäkseen Schengen-alueelle, he voivat sitten matkustaa rajattoman alueen ympäri kohtaamatta uusia rajatarkastuspisteitä.