monet aivojen osat osallistuvat muistin prosessiin, mukaan lukien otsa -, ohimo-ja parietaalilohkot sekä hippokampus ja mantelitumake. Muistin heikkenemisen vakavuus riippuu siitä, mitkä aivojen osat vaurioituvat ja kuinka vakava vamma on.
muistihäiriö vaikuttaa henkilön viestintään, vaikka hänellä ei olisi muita kommunikaatiohäiriöitä. Viestintätaidot voivat pintapuolisesti näyttää ehjiltä esim. puhe kuulostaa normaalilta ja henkilö voi pystyä osoittamaan ymmärtävänsä puhuttua/ kirjoitettua kieltä. Muistiongelmat voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi heidän kommunikointikykyynsä.
muistisairaudet ovat mahdollisesti pelottavia ja hämmentäviä, varsinkin jos henkilö ei muista, mitä hänelle on tapahtunut, missä hän on, keitä häntä yrittävät ihmiset ovat, mitä häneltä odotetaan ja mitä hänen perheelleen tapahtuu jne. Tällainen tunneperäinen ahdistus voi vaikuttaa haitallisesti viestintään.
ajateltaessa kommunikaatiokykyä voi olla hyödyllistä ajatella kolmenlaisia muistihäiriöitä.
koetut kommunikaatio-ongelmat voivat riippua muistihäiriön tyypistä ja vaikeusasteesta. Näitä ovat henkilö:
- kaikkien annettujen tietojen tai niiden osien unohtaminen tai ’väärinmuistaminen’.
- ei muista, mitä ovat jo kertoneet, ja toistaa siksi usein samoja tietoja.
- he eivät muistaneet vastauksia esittämiinsä kysymyksiin, mikä sai heidät toistamaan kysymyksen yhä uudelleen.
- keskustelun kulku katkeaa.
- kadottamassa ”säiettä” siitä, mitä he yrittävät viestiä.
- puhe muuttuu tangentiaaliseksi eli ajautuu pois aiheesta.
- ei muista, mitä on viime aikoina tehnyt, tulevaisuudensuunnitelmia, uutisia, ajankohtaisia asioita, perheen tietoja, nähtyjä elokuvia, reissuja, juoruja, vitsejä jne. Tämä tarkoittaa sitä, että muistisairaalla voi olla vähemmän puheenaiheita. Ne ovat vähentäneet keskusteluresursseja. Tämä voi johtaa siihen, että keskustelu on toistuvaa, rajallista ja / tai keskittyy siihen, mitä henkilö muistaa elämästään ennen aivovammaa.
- ei tunnista eikä muista ihmisiä, jotka ovat tavanneet aivovamman jälkeen. Tämä voi johtaa siihen, että he ovat epävarmoja suhteestaan näihin ihmisiin. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi uusiin ihmisiin elämässään aivovamman jälkeen – myös ihmisiin, jotka haluavat auttaa heitä. He eivät ehkä suhtaudu myönteisesti näihin näennäisiin ’vieraisiin’, jotka yrittävät auttaa. He voivat olla hämmentyneitä, varautuneita, vihamielisiä, ahdistuneita tai jopa peloissaan, mikä kaikki vaikuttaa viestintään.
- ei muista saaneensa aivovammaa ja hämmentyy ympäristöstään, nykyisistä olosuhteista, miksi he tuntevat olonsa oudoksi/erilaiseksi/eivät pysty kävelemään jne. Tämä voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa ja vaikuttaa heidän kykyynsä kommunikoida hoitajiensa kanssa rakentavalla ja avuliaalla tavalla. He voivat vetäytyä tai muuttua vihamielisiksi jne.
- sekavuus, joka voi johtaa ”sekavuuteen”. Tällöin ihminen sanoo asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Se ei ole valehtelua eikä henkilö yritä pettää ihmisiä. Se on tapa, jolla ihminen voi yrittää saada tolkkua muuttuneeseen ja hämmentävään tilanteeseensa. He saattavat ilmaista sekavia uskomuksia esim.siitä, että heidän on oltava jossain muualla, odottavat jotakuta, ovat tehneet jotain ja heillä on erityisiä tulevaisuudensuunnitelmia jne.
lisätietoja muistista löytyy tämän verkkosivuston asianomaisesta kohdasta.