Lue Genesis 22:1-19
tänään pelaamme peliä nimeltä ”What’ s the Point?”Aion kertoa teille useita tarinoita, joilla on jotain yhteistä. Pitää selvittää, mikä se yhteinen teema on. Se on yksinkertaista, mutta harjoitellaan. Mitä yhteistä näillä kaikilla on: omenoilla, sitruunoilla, banaaneilla ja tomaateilla?
ne ovat kaikki hedelmiä. (Kyllä, tomaatti on hedelmä.)
olemme juuri kuulleet tarinan Abrahamista, jonka Jumala käski uhrata Iisakin. Osaako joku jo kertoa, mitä järkeä tässä on?
annan vihjeen. Eräässä vaiheessa tätä tarinaa Herran enkeli sanoi: ”Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa.”Mikä sai enkelin vakuuttuneeksi? Ja mistä voimme tietää, että meillä on uskoa?
tämä on Raamatun suurimpia uskonkertomuksia. Aabraham oli odottanut monta, monta vuotta poikaa, ja Jumala oli luvannut monia jälkeläisiä tämän pojan kautta. Häntä rakastettiin syvästi. Hän oli avain lupaukseen, mutta sitten Jumala käski Abrahamia tappamaan hänet, ja Abraham oli halukas tekemään sen! Abraham piti kiinni lupauksestaan, vaikka hän ei voinut sovittaa sitä poikansa tappamiseen. Heprealaiskirjeen 11. luku kertoo, että Abraham järkeili, että Jumala voisi jopa herättää kuolleita. Jos Jumala aikoi pitää lupauksensa (ja Abraham uskoi sen) ja jos Jumala oli käskenyt tappaa Iisakin (ja Abraham uskoi sen), silloin Abraham uskoi myös, että Jumala voisi herättää Iisakin kuolleista. Se on uskoa.
Varmasti Jumala saattoi nähdä Abrahamin sydämen. Jumala tiesi varmasti, että Aabraham luotti häneen. Eikö Abraham olisi voinut vain sanoa: ”Kyllä, Herra, luotan sinuun. Olen valmis uhraamaan Isaacin. Uskon, että jos tekisin niin, herättäisit hänet taas henkiin.”Eikö riitä, että sanot sen? Miksi Aabrahamin piti matkustaa kolme päivää, rakentaa alttari, järjestää puut, sitoa Iisak ja päästä siihen pisteeseen, että hän todella tarttui veitseen?
toinen tarina: Matteus 14: ssä opetuslapset olivat veneellä järvellä, ja oli rankkaa. Vähän ennen aamunkoittoa Jeesus käveli järven poikki. He pelkäsivät ja luulivat näkevänsä aaveen. Jeesus vakuutti heille, että se oli hän. Ja Pietari sanoi: ”Herra, Jos se todella olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi veden päällä.”
se oli hieman holtitonta, eikö ollutkin? Mitä Pietari odotti seuraavaksi tapahtuvan? Oletettavasti hän todella uskoi, että jos tämä todella oli Jeesus, Jeesuksella todella oli valta tehdä tämä. Tämä siis koettelisi, oliko se todella Jeesus.
Silloin Jeesus sanoi: ”Tule”. Voi ei! Nyt se on Pietarin testi! Mitä hän tekisi? No, Peter nousi veneestä ja käveli veden päällä! Niin sinäkin olisit tehnyt.
on myös totta, että kun Pietari katsoi Tuulen todellisuutta, hän pelästyi ja alkoi vajota. Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?”Hän osoitti uskoa, ja sitten epäilys horjutti sitä.
mitä yhteistä näillä kahdella tarinalla on?
muistellaan tarinoita, joita olemme viime aikoina katsoneet. Kun koko Israelin armeija vapisi pelosta, Daavid uskoi Jumalan auttavan häntä voittamaan Goljatin. Joten menimme ulos ja teimme sen.
mikä on yhteinen sävel?
Elia uskoi, että Baalin huutaminen olisi turhaa, mutta että Jumala lähettäisi tulen kuluttamaan hänen uhrinsa. Ja niin hän haastoi Baalin profeetat kilpailuun.
mikä on yhteinen sävel?
3000 ihmistä väkijoukossa helluntaina tuomittiin Messiaan surmaamisesta. He huusivat: ”Veljet, mitä me teemme?”Pietari sanoi:” kadu ja tule kastetuksi”. Ne, jotka uskoivat, kastettiin ja Jumala pelasti heidät.
katso sitten aivan seuraavia sanoja.
Apostolien teot 2:42-47 42 he omistautuivat apostolien opetukseen ja yhteydenpitoon, leivän murtamiseen ja rukoukseen. 43 jokainen oli peljästynyt apostolien tekemistä monista ihmeistä ja tunnusteoista. 44 kaikki uskovaiset olivat yhdessä, ja kaikki oli yhteistä. 45 he myivät omaisuutta ja omaisuutta antaakseen jokaiselle, joka tarvitsi. 46 Ja he kokoontuivat joka päivä temppelin esipihoissa. He mursivat leipää kodeissaan ja söivät yhdessä iloisin ja vilpittömin sydämin 47 ylistäen Jumalaa ja nauttien kaiken kansan suosiota. Ja Herra lisäsi heidän joukkoonsa joka päivä ne, jotka pelastuivat.
mitä järkeä?
seuraava kertomus ei ole Raamatusta, mutta se on yleinen kuvaus asiasta. Ehkä tiedät sen.
Charles Blondin oli ranskalainen akrobaatti ja nuorallakävelijä, joka käveli elämänsä aikana yli Niagaran putousten, Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä, 300 kertaa, joka kerta tehden siitä yhä uskaliaamman. Hän teki asioita, kuten ylitti sen sokkona, teki voltteja köydellä, kantoi hellaa ja paistoi munakasta keskellä. Tarinan mukaan hän työnsi kerran nuoralla kottikärryn, joka kantoi perunasäkkiä poikittain. Tämän jälkeen hän kysyi väkijoukolta, uskovatko he hänen pystyvän työntämään ihmisen yli kottikärryillä. Jännitystä hakenut yleisö hurrasi innoissaan ja huusi. Kyllä, he uskoivat hänen pystyvän siihen.
Blondin kysyi sitten yleisöltä, kuka olisi halukas istumaan kottikärryissä – ja hiljaisuus vallitsi.
mitä järkeä?
tuo tarina ei välttämättä edes pidä paikkaansa. Se saattaa olla Blondinin ympärille kasvanut legenda, jota kristityt toistavat loputtomasti, koska se valaisee asiaa. Blondin kuitenkin reppuili kerran managerinsa Harry Colcordin kanssa Niagaran Putouksilla. Vaikka tuo tarina ei olisikaan totta, se valaisee asian ydintä.
seuraava tarina on oikeastaan luettelo tarinoista. Heprealaiskirje 11 on luettelo uskon ihmisistä: Aabel, Hanok, Nooa, Abraham, Saara, Iisak, Jaakob, Joosef, Mooses ja paljon muuta. Luvussa on säännöllinen kaava: uskon kautta niin ja näin teki se ja tämä. Kuulitko tuon? Uskon kautta se ja se teki sen ja sen. Kyse on siitä, mitä ihmiset tekivät uskonsa vuoksi. Katsotaan, Pystymmekö tunnistamaan uskon teot.
- usko Nooa … rakensi arkin.
- uskon kautta Abraham… jätti kotimaansa ja matkusti luvattuun maahan, vaikkei tiennyt minne Jumala hänet johtaisi
- uskon kautta Saara… sai lapsia
- uskon kautta Abraham… uhrasi Iisakin
- uskon kautta Mooseksen vanhemmat… piilottivat hänet 3 kuukaudeksi
- uskon kautta Mooses… samaistui israelilaisiin, jotka eivät olleet Egyptin kuningasperhe
- uskon kautta Mooses… lähti Egyptistä pelkäämättä kuninkaan vihaa
- uskon kautta Mooses… piti pääsiäisen – laittaen verta ovenpieliinsä uskoen, että Jumala pitää Hän lupasi säästää esikoisensa.
- uskon kautta Israelin kansa… kulki Punaisenmeren halki kuivaa maata
- uskon kautta Jerikon muurit kaatuivat
- ja niitä on paljon enemmän, mutta ne kaikki kertovat siitä, mitä ihmiset tekivät, koska luottivat Jumalaan.
viime viikolla puhuimme Efesolaiskirjeestä 2: 8-9, mutta luetaan se uudelleen lisäämällä v. 10.
Ef. 2: 8-10 8 Sillä armosta te olette pelastuneet, uskon kautta – ja tämä ei ole itsestänne, se on Jumalan lahja – 9 ei teoista, niin ettei kukaan voi kerskua. 10 Sillä me olemme Jumalan kätten töitä, luodut Kristuksessa Jeesuksessa tekemään hyviä tekoja, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut meitä tekemään.
hyvin selvästi tuo kohta sanoo, että hyvät teot eivät meitä pelasta. Puhuimme siitä viime viikolla. Meitä ei pelasta hyvät teot, vaan se, että meidät pelastetaan hyviin tekoihin. Uskon ihmiset palvelevat Jumalaan luottaen.
Lue Jaakobin kirjeen 2:14-19
keskeinen toteamus on, että usko ilman toimintaa on kuollut. Tätä havainnollistetaan monin tavoin.
- voimme väittää, että meillä on uskoa, mutta jos tekoja ei ole, se usko ei edes pelasta meitä.
- Usko ilman tekoja on kuin ystävällisiä sanoja ilman tekoja, jotka on osoitettu ihmiselle, jolla ei ole ruokaa tai vaatteita. Toisin sanoen usko ilman tekoja on tyhjää pilkantekoa.
- Jaakob sanoi: ”näytän sinulle uskoni sillä, mitä teen.”Sillä ei ole väliä, mitä minä väitän, minä osoitan teille uskoni sillä, mitä minä teen.
- saatamme väittää uskovamme. Mutta jopa demonit uskovat Jumalaan. Kyse ei ole uskomisesta älyllisesti siihen, että Jumala on olemassa, vaan Jumalaan luottamisesta. Ja sen tekomme osoittavat.
kun Jumala käski Abrahamia uhraamaan Iisakin, Abraham olisi voinut sanoa: ”Haha, minä ymmärrän. Tiedän, mitä aiot. Testaat, onko minulla uskoa. Hyvä on. Uskon, että selviät tästä jotenkin. Voisit antaa toisen uhrin tai herättää Iisakin kuolleista. Uskon, että pystyt siihen. Meidän ei tarvitse mennä sille määrittämällesi vuorelle. Eikä meidän tarvitse rakentaa alttaria. Eikä minun tarvitse uhrata Isaacia. Haluan vain sanoa, että minulla on uskoa.”
Mutta Jumala sanoi: ”ei, näytä minulle.”
Abrahamin oli todella sidottava poikansa ja laskettava hänet alttarille. Kun hän todella otti veitsen – todella halukas uhraamaan Iisakin – Jumala käski häntä lopettamaan ja sanoi: ”Nyt tiedän, että pelkäät Jumalaa.”
mitä hyötyä olisi ollut, jos Daavid olisi julistanut armeijalle uskovansa Jumalan mahdollistavan Goljatin tappamisen ja sitten vain mennyt kotiin? Usko ilman tekoja on kuollut.
mitä jos Pietari olisi sanonut Jeesukselle: ”käske minun tulla luoksesi veden päällä”ja Jeesus olisi sanonut ”Tule” ja Pietari sanoi: ”Joo, no minä tiedän, että voisin – tietenkin. Mutta pysyn tässä veneessä, kiitos kuitenkin.”
kun ajattelemme uskoa, ajattelemme usein kristillisen elämän alkua ja loppua. Ajattelemme pelastumista uskon kautta Jeesukseen (kuten puhuimme viime viikolla) ja ajattelemme taivaaseen menemistä, kun kuolemme. Mutta entä kaikki keskimmäinen? Raamattu sanoo, että vanhurskaat elävät uskosta (Room.1:17; Hepr. 10:38). Elätkö uskosta?
mistä voimme tietää, että meillä on uskoa? Tekomme todistavat uskomme. Mitä sellaista me teemme, mikä osoittaa meidän luottavan Jumalaan? Jokainen niistä tarinoista ja kohdista, joista olemme puhuneet, sisältää riskien ottamista. Muistan John Wimberin sanoneen, että usko on kirjoitettu r. i.s. k.joka tapauksessa Jumala puhui ja ihminen luotti Jumalaan tarpeeksi ottaakseen riskin. Abraham otti riskin. David otti riskin. Elijah otti riskin. Moses otti useita riskejä. Helluntaina käännynnäiset ottivat riskin jopa seurustellessaan kristittyjen kanssa, mutta he vaaransivat myös ikuisen pelastuksensa panemalla luottamuksensa Jeesukseen.
tiedän, että minulla on uskoa, kun olen kuuliainen Jumalalle; kun teen niitä tekoja, joita hän on valmistanut minua tekemään; kun on riski, mutta luotan häneen.
mitä riskejä otamme, koska Jumala on kutsunut meidät tekemään sen ja luotamme Häneen?